Urbaanit jokaisenoikeudet madaltavat tapahtumien järjestämisen kynnystä
Oulu on kehittynyt paljonkin tapahtumakaupunkina, sanoo tapahtumapalveluiden tuottaja Päivi Soini. Kuva: Harri Tarvainen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungin julkaisemat urbaanit jokaisenoikeudet lähtevät siitä, että julkinen kaupunkitila kuuluu kaikille. ”Tavoite on, että yhä useampi kaupunkilainen oppii tekemään tapahtumia ja rakentamaan sillä tavoin omannäköistä kaupunkia”, kaupungin tapahtumapalveluiden tuottaja Päivi Soini sanoo.
Oulun kaupungin tapahtumapalvelut on selkeyttänyt ohjeistusta kaupunkilaisille siitä, mitä kaupunkitilassa voi tehdä, mistä pitää ilmoittaa, mihin tarvitaan lupa ja mikä on kiellettyä. Urbaanit jokaisenoikeudet eli kaupunkitilan käyttöä koskevat toimintaperiaatteet julkaistiin kesällä.
”Ei aina tarvitse lähteä tekemään isoa tai rakentamaan varsinaista tuotantoa. Voi testata, millaista on tehdä omalle asuinalueelle sisältöjä matalalla kynnyksellä. Se on mukavaa puuhaa, joka yhdistää ihmisiä”, tuottajana Oulun kaupungin tapahtumapalveluissa työskentelevä Päivi Soini rohkaisee.
Urbaanit jokaisenoikeudet ovat osa Tapahtumaystävällinen Oulu 2030 -suunnitelman kehitystyötä. Tavoitteena on helpottaa tapahtumien järjestämistä sekä vahvistaa Oulun asemaa elävänä ja mahdollistavana tapahtumakaupunkina.
Asukaslähtöisissä ohjeissa on koottu helposti ymmärrettävään muotoon, mitä kaupunkitilassa voi tehdä ilman erillisiä toimenpiteitä, milloin riittää ilmoitus tai muu kevyt menettely ja missä tilanteissa tarvitaan lupa tai tarkempaa suunnittelua.
Omannäköistä kaupunkia
Päivi Soinin työssä tapahtumapalvelujen tuottajana on keskeistä neuvonta, mutta myös tapahtumien järjestäminen. Kaupungin tapahtumapalveluyksikön järjestämiä vuotuisia tapahtumia ovat Oulun Päivät, Lumo-valofestivaali ja itsenäisyyspäivän kansalaisjuhla.
”Meiltä kysytään paljon esimerkiksi tapahtumaluvista. Viranomaisen määräyksissä ja ohjeissa ollaan tulkkeina tapahtumajärjestäjille, ja tapaamme tapahtumatuottajia säännöllisesti ajankohtaisista asioista, esimerkiksi melulupasäännöksistä, jotka muuttuivat tänä vuonna. Tavoite on, että yhä useampi kaupunkilainen oppii tekemään tapahtumia ja rakentamaan sillä tavoin omannäköistä kaupunkia.”
Saavutettavuus tärkeää
Soinin silmissä Oulu on kehittynyt tapahtumakaupunkina.
”On tullut uusia tapahtuma-aloituksia ja pienimuotoisia, omaehtoisia festivaaleja.”
Esimerkkeinä hän mainitsee Tullisaaren Kekrin Oulun Päiviltä sekä Höyhtyän ostarifestarin, jossa korostuu saavutettavuus.
”Sinne menee ihmisiä, jotka eivät ehkä lähtisi johonkin kulttuuritaloon tai Kuusisaareen, mutta ostoskeskuksen ympäristön he kokevat paikaksi, jonne he voivat mennä ja joka kuuluu myös heille. Kaikesta huomaa, että tapahtuma lähtee tekijöistä itsestään ja sydämestä”, Soini sanoo.
”Tykkään myös Pikisaaresta. Siellä taideyhteisöt järjestävät mielellään avoimia ovia tiloihinsa eikä osallistumiseen tarvita juhlapukuja. Pikisellä taidepolulla saattaa kulkija saada uusia ajatuksiakin.”
Nuoret mukaan tekijöiksi
Kasvanut kiinnostus Oulua kohtaan näkyi tänä vuonna myös Oulun Päivillä, sillä tapahtumaan tarjottiin ohjelmanumeroita myös muilta paikkakunnilta. Heille oli oululaisperäisen toiminta-ajatuksen takia sanottava ei.
Tapahtumapalvelujen tuottajana työskentelevä Päivi Soini tunnetaan myös Havut-yhtyeen laulajana ja sanoittajana. Kuvassa yhtye Qstockin Oulu2026-lavalla kesällä 2025. Kuva: Pasi Rytinki
”Nyt kulttuuripääkaupunkivuonna tapahtumat ovat nousseet eri tavalla esiin, ja paikalliset ovat oppineet katsomaan kotikaupunkiaan uusin silmin. Muualla Euroopassa Oulua pidetään kiinnostavana matkailukohteena. Meillä on hassuja outoja ideoita ja omalaatuisia tapahtumia, kuten ilmakitaran maailmanmestaruuskisat tai avannosta pitchaus (Polar Bear Pitching). Näitä me osaamme nykyisin itsekin arvostaa ja olla ylpeästi outoja”, Soini sanoo.
Soini toivoo, että varsinkin nuoret ottaisivat tulevaisuudessa Oulun Päivät ponnahduspaikaksi tapahtumilleen.
”Osaltani autan löytämään sopivia, saavutettavia paikkoja ja verkostoitumaan. Keräämme palautteita, mitä voisimme tehdä paremmin, ja sillä tavalla syntyi esimerkiksi Rotuaarin Toivelava.”