Tehostettu nuorisotyö kohtaa nuoren hädän hetkellä – Oulun malli sai palkinnon ministeriltä
Sari Lahdenperä (vas.), Sanna Lakso ja Anja Saukkomaa ilahtuivat Oulun tehostetun nuorisotyön saamasta valtakunnallisesta tunnustuspalkinnosta, mutta toteavat, että on sen eteen tehty vuosien varrella valtavasti töitäkin. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kun nuorten elämään tulee äkillinen kriisi tai suru, apuun rientää organisaatiorajat ylittävä tehostettu nuorisotyö. Aikoinaan kouluampumisten seurauksena kehitetty työtapa toimii Oulussa niin hyvin, että siitä myönnettiin valtakunnallinen nuorisotyön tunnustuspalkinto.
Oulun kaupungin ja Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien järjestämä tehostettu nuorisotyö sai nuorisotyön tunnustuspalkinnon liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutalalta viime viikolla Helsingissä Nuori 2026 -tapahtumassa.
Tehostettu nuorisotyö on organisaatiorajat ylittävä toimintamalli, jossa kunta ja seurakunta jalkautuvat yhteistyössä kohtaamaan nuoria heidän kokemissaan äkillisissä kriisitilanteissa. Palkintoperusteissa Oulun toimijoita kiitettiin erityisesti pitkäjänteisestä kehittämistyöstä, joka on hyödyttänyt koko nuorisoalaa valtakunnallisesti.
Toimintaa koordinoivat Oulussa Sanna Lakso ja Sari Lahdenperä kaupungin nuorisopalveluista ja Anja Saukkomaa seurakuntayhtymästä.
Kouluampumiset sysäyksenä
Tehostetun työn mallia alettiin kehittää valtakunnallisesti Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Oululaisista Sanna Lakso oli alusta lähtien mukana.
”Silloin todettiin, että kriisityön apu ei riitä, kun on kyse hirvittävän isoista nuorisojoukoista. Havaittiin, että nuorisotyössähän on osaavia ja kohtaavia työntekijöitä, jotka pystyvät helposti liikkumaan paikasta toiseen ja osaavat tehdä myös iltaisin ja viikonloppuisin töitä”, Lakso muistelee.
Suomen ensimmäiset kouluampumiset olivat kaikille osapuolille äkillisiä ja hämmentäviä tilanteita, ja jälkeenpäin on ymmärretty, että eri tahojen resursseja olisi voinut yhdistää jo tuolloin. Lahdenperä sanoo, että tuolloin alettiin tehdä konkreettisia toimintasuunnitelmia äkillisten suurten kriisien varalle, ja nyt sellaisen sattuessa tiedetään heti, miten asiaa lähdetään hoitamaan.
Oulussa alettiin kehittää omaa, tälle alueella sopivaa mallia tehostetusta nuorisotyöstä, ja pian mukaan pyydettiin myös seurakuntia. Anja Saukkomaa muistelee, että yksi merkittävä sysäys yhteistyön tiivistämiselle ja tehostetun nuorisotyön kehittämiselle oli Myllytullin ammattiopistossa vuonna 2013 tapahtunut puukotus, jolloin Jokelan ja Kauhajoen tapaan silloisen kriisityön resurssit kävivät riittämättömiksi.
Sanna Lakso (vas.), Sari Lahdenperä ja Anja Saukkomaa koordinoivat Oulun tehostettua nuorisotyötä, jota tekee tällä hetkellä noin 40 työntekijää kaupunginlta ja seurakuntayhtymästä. Kuva: Pasi Rytinki
Lakso kiittelee, että kaupungin ja seurakuntien yhteistyö on nykyisin niin saumatonta, että enää ei oikeastaan edes puhuta yhteistyöstä vaan yhdessä tekemisestä.
Kuunteleminen olennaista
Kyse ei siis ole perusnuorisotyöstä, vaan nimenomaan tehostetusta nuorisotyöstä, jota tarvitaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Mittaluokka ei onneksi ole aina sama kuin kouluampumistapauksissa, mutta kyse on aina nuorten elämässä tapahtuvista kriisi- ja surutilanteista.
Tehostettua nuorisotyötä tekee Oulussa tällä hetkellä noin 40 työntekijää kaupungin nuorisopalveluista ja seurakuntayhtymästä. Heitä pyydetään työpareittain apuun, kun tilanne jossain päin kaupunkia niin vaatii.
”Teemme samaa kohtaamistyötä kuin muutkin nuorisotyöntekijät, mutta tilanne on nuorille aina poikkeuksellinen. On tapahtunut jotain, joka on heikentänyt heidän turvallisuudentunnettaan. Se voi olla esimerkiksi nuoren kuolema, onnettomuus tai väkivaltatilanne, johon nuoret reagoivat. Me menemme sinne, missä nuoret meitä tarvitsevat”, Lakso kertoo.
”Läsnäoloa, kuuntelua, lisää aikuisia paikalle. Nuorisotyöntekijät työskentelevät ryhmien kanssa ja pystyvät ottamaan haltuun isonkin porukan”, Saukkomaa sanoo.
Usein apua tarvitaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Sari Lahdenperä huomauttaa, että tehostettu nuorisotyö on tärkeä tuki myös niiden henkilökunnalle – kriisitilanne voi olla henkilöstölle yhtä ravisuttava kuin nuorille.
”Mitä enemmän paikalla on turvallisia aikuisia, sitä parempi.”
Saukkomaa lisää, että tukea voi tarvita myös nuorisotyöntekijäkollega, jos kriisin kohteena oleva nuori on hänelle tuttu, jolloin tilanne voi olla henkilökohtaisesti raskas.
Lahdenperä sanoo, että tehostettu nuorisotyö kohtaa nuoret hädän hetkellä, kriisin akuuteimmassa vaiheessa. Työtä jatkavat alueellisen nuorisotyön tekijät, ja yhteistyötä tehdään myös muiden kriisityötä tekevien tahojen, kuten oppilashuollon ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa.
Laajat verkostot
Lakso, Lahdenperä ja Saukkomaa ovat kaikki tehneet jo pitkään nuorisotyötä, ja tehostettua nuorisotyötäkin on tehty jo noin 16 vuotta. Sinä aikana moni asia on muuttunut. Saukkomaa sanoo, että ennen työn lähtökohta oli usein nuoren kuolema, nyt yhä useammin läheltä piti -tilanne tai julkisessa tilassa tapahtunut väkivaltatilanne, joka on järkyttänyt nuorten turvallisuudentunnetta.
”Se on tänä aikana muuttunut valtavasti, että nuorten sosiaaliset verkostot voivat olla niin laajalla, että meidän on joskus tosi hankala arvioida, mikä on se alue, jolla työskentelemme”, Lakso sanoo. Tietyssä kaupunginosassa sattunut tapaus saattaa siis aiheuttaa voimakasta reagointia ja oireilua aivan toisella puolella kaupunkia.
”Ja saman tienhän nämä asiat ovat sosiaalisessa mediassa”, Lahdenperä lisää. Toisaalta sosiaalinen media on tuonut myös uusia suremisen tapoja, Lakso huomauttaa.
”Suurin osa nuorista voi hyvin”
Uutisia lukemalla voi syntyä hyvinkin suuri huoli nuorten hyvinvoinnista, kun otsikoissa on koulupuukotuksia, huumeita ja muita ongelmia. Kymmenien vuosien työkokemuksen nojalla nuorisotyöntekijät kuitenkin vakuuttavat, että nuorista ei tarvitse tänä päivänä entistä enempää huolissaan, vaikka julkisuudessa ongelmat voivat kärjistyä.
”Mielestäni uutisiin nostetaan nuoria turhan negatiivisilla silmälaseilla. Harvemmin nostetaan sitä asiaa, että suurin osa nuorista voi tosi hyvin”, Lakso sanoo. Nykynuoret ovat hänen mielestään pääsääntöisesti fiksuja, asioista tietoisia ja suvaitsevaisia, ja päihteiden käyttökin on vähentynyt kouluterveyskyselyjen perusteella huomattavasti.
”Siitä päättäjät voisivat ottaa oppia, että nuoret voivat huonommin silloin, kun tulee taloustaantuma. Se heijastuu moneen asiaan”, Lakso lisää ja huomauttaa, että hallituksen leikkaustoimet osuvat merkittävästi myös lapsiin ja nuoriin, varsinkin nuoriin aikuisiin. Hän on nähnyt urallaan jo aiemmin 1990-alun laman vaikutukset, ja tässä ajassa niitä muistuttaa esimerkiksi se, että kesätöitä on yleisesti erittäin vaikea saada.
Sanna Lakso, Sari Lahdenperä ja Anja Saukkomaa (kuvassa oikealla) palkittiin Nuori 2026 -tapahtumassa Helsingissä yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n nettinuorisotalo Netarin sekä Gettogymin kanssa. Palkinnot jakoi liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala. Kuva: Nuorisoala ry
Omat jälkensä nuoriin jätti myös koronapandemia. Yhdeltä sukupolvelta jäi väliin tärkeitä yhteisöllisyyden ja sosiaalistumisen kokemuksia, kun oppilaitokset joutuivat pitkäksi aikaa etäopetukseen. Saukkomaa sanoo työssään nähneensä vaikutukset nimenomaan nuoriin aikuisiin ja opiskelijoihin, ei niinkään lapsiin.
Matala kynnys
Lakso kertoo juuri kuulleensa Helsingissä valtakunnallisen nuorten kriisiapu-chatin työntekijältä, että Oulun alueelta tulee paljon entistä vähemmän yhteydenottopyyntöjä heidän palveluunsa. Työntekijä oli sanonut ymmärtävänsä syyn, kun oli tutustunut siihen, miten tehostettu nuorisotyö Oulussa toimii.
”Olemme olleet riittävän ajoissa paikalla niin, että nuoret ovat saaneet keskusteluavun ja kohtaamisen”, Lakso sanoo.
Se onnistuu sitä helpommin, mitä paremmin tehostettu kriisityö tunnetaan kaupungissa. Lakso, Lahdenperä ja Saukkomaa kannustavatkin olemaan matalalla kynnyksellä heihin yhteydessä, jos tuntuu siltä, että kriisityölle on jossain päin kaupunkia tarvetta.