Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi palveluverkkoon esitetyt muutokset
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Nikula kiitteli palveluverkkotyössä mukana olleita rakentavasta yhteistyöstä ja kuntalaisia aktiivisesta palautteesta. Kuvat: Pasi Rytinki
Maanantai-iltana kokoontunut Oulun kaupunginvaltuusto kävi pitkän ja perusteellisen keskustelun palveluverkosta. Lopulta kaikki kaupunginhallituksen esitykset kouluja, päiväkoteja, nuorisotiloja, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä yhteisötoimintaa koskevista ratkaisuista menivät läpi äänestyksissä selvällä enemmistöllä.
Käsillä oli tämän valtuustokauden tärkein ja vaikein asia, palveluverkkokokonaisuus. Näin totesi usea kaupunginvaltuutettu puheenvuorossaan maanantai-illan kokouksessa. Palveluverkosta keskusteltiin ja äänestettiin valtuustosalissa viisi ja puoli tuntia.
Äänestysten jälkeen valtuusto hyväksyi kaikki kaupunginhallituksen esitykset, jotka pohjautuivat alkuvuodesta julkaistuun palveluverkkoselvitykseen. Esitystä täsmennettiin ja muutettiin kevään aikana poliittisessa käsittelyssä.
Syksyllä solmitusta valtuustosopimuksesta pois jäänyt perussuomalaisten valtuustoryhmä teki kaikkiin palveluverkkoa koskeneisiin 19 päätösesitykseen muutosesityksiä, mutta ne hylättiin äänestyksissä, suurin osa äänin 62–4.
Eniten äänet hajaantuivat Raatin uimahallia koskevassa asiassa. Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto tekivät lähes samansisältöiset esitykset, että Raatin käyttöä uimahallina jatketaan eikä sitä muuteta sisäliikuntatiloiksi, mutta valtuusto hylkäsi vasemmistoliiton muutosesityksen äänin 52–14 ja perussuomalaisten muutosesityksen äänin 54–12.
Perussuomalaisten ryhmä jätti kaikista palveluverkkopäätöksistä eriävät mielipiteet.
Palveluverkkopäätökset aiheuttavat vaiheittain muutoksia koulujen, päiväkotien, kirjastojen, nuorisotilojen, liikuntapalveluiden ja yhteisötoiminnan tiloihin ja toimintaan. Suurin osa päätetyistä koulujen sulkemisista on ehdollisia muun muassa lapsimäärän kehityksen perusteella. Osa päätöksistä tulee voimaan jo tänä ja ensi vuonna, osa ajoittuu pitkälle ensi vuosikymmenelle.
Lasten määrä vähenee tuntuvasti
Palveluverkon uudistamisen taustalla on Oulun peruskouluikäisten lasten määrän merkittävä väheneminen tulevina vuosina, millä on suora vaikutus kaupungin taloudelliseen tilanteeseen.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Nikula (kesk.) totesi avauspuheenvuorossaan, että palveluverkkopäätökset eivät ole monelle perheelle, alueelle tai kouluyhteisölle toivottavia.
”Mutta samalla meidän on katsottava tosiasioita rehellisesti silmiin. Oppilasmäärän voimakas lasku on kehitys, johon meidän on pakko reagoida, eikä valitettavasti ennusteissa näy sellaista muutosta, jonka varaan voisimme loputtomasti odottamisen vaihtoehdon rakentaa. Jos emme tee ratkaisuja nyt, ne joudutaan tekemään myöhemmin, ehkä kiireellä, ja vielä vaikeammissa olosuhteissa”, Nikula sanoi.
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava totesi, että kun Oulussa vuonna 2013 syntyi 2738 lasta, vastaava luku oli viime vuonna enää 2063.
”Viimeisen viiden vuoden aikana eli 2021–25 varhaiskasvatusikäisten määrä on vähentynyt yli tuhannella ja peruskouluikäisten määrä puolellatoista tuhannella. Sitä vastoin lukiolaisten määrä on vielä ollut kasvussa. Syntyvyyden jyrkästä laskusta kertoo sekin, että samaan aikaan tämän viiden vuoden aikana Oulun väkiluku on kasvanut kymmenellä tuhannella.”
Kaupunginjohtaja Ari Alatossavan ja muiden puhujien sanomisia seurasi valtuustosalissa Hintan päiväkodin 5-vuotiaiden tekemä Roope Rauhankone, jonka kerrottiin kykenevän imemään imurillaan vaikeita tunteita, syövän tunnistamiaan rumia sanoja ja asioita ja syöttävän ympärilleen kehuja ja kannustusta.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana peruskouluikäisten oululaisten määrä laskee lähes 4000 oppilaalla. Alatossava totesi, että se tarkoittaa noin 200 luokkaa vähemmän.
”Näin tapahtuu, vaikka syntyvyys nyt lähtisikin kasvuun tai muuttovirta kääntyisi Ouluun niin vahvaksi, että se vaikuttaisi lapsimäärään, koska nämä nyt varhaiskasvatukseen tulevat lapset ovat jo syntyneet”, Alatossava huomautti.
Kaikki tämä vaikuttaa suoraan kaupungin talouteen, paitsi tyhjenevien tilojen ylläpitokustannuksina, myös vähenevinä valtionosuuksina.
”Ennakoitu lapsimäärän väheneminen tarkoittaa tämänhetkisen valtionosuuskäytännön mukaan lähes 30 miljoonan euron suuruista valtionosuuden menetystä verrattuna tämänhetkiseen tilanteeseen”, Alatossava sanoi ja huomautti, että valtionvarainministeriön ja poliittisten puolueiden tekemä, miljardien säästöjä edellyttävä velkajarrusopimus voi tiukentaa tilannetta tulevaisuudessa vielä enemmän.
”Kuntien valtionosuus on valtion menoista noin kymmenen prosenttia. Ei ole vaikea ennustaa, että tulevalla hallituskaudella kuntien valtionosuuksia leikataan, tai ainakaan niitä ei nosteta”, Alatossava arvioi.
Rakentavaa yhteistyötä
Niin Alatossava, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo J. Husso (kok.) kuin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nikula kiittelivät pitkässä valmistelutyössä mukana olleita huolellisesta ja näkemyseroista huolimatta rakentavassa hengessä tehdystä yhteistyöstä. Husson mukaan kyseessä on hänen oman poliittisen uransa parhaiten valmisteltu ja osallistettu päätös, jonka pohjalla on eniten eri osapuolten kuulemista sekä pyydettyjä ja saatuja faktoja.
Nikula kiitti myös kuntalaisia aktiivisesta palautteesta.
”Jokainen yhteydenotto on ollut osoitus siitä, että ihmiset välittävät kotikaupungistaan.”
Ennen kokousta valtuustolle toimitettiin myös kansalaisadressit Raatin uimahallin lakkauttamista vastaan ja kyläkoulujen puolesta.
Kaupunginvaltuuston palveluverkkopäätökset
Koulut:
- Aseman koulu muutetaan varhaiskasvatuksen käyttöön ja Aseman koululle jäävät vuosiluokat 1.–2. Vuosiluokat 3.–6. siirtyvät Haukiputaan yhtenäiskoululle 8/2031 mennessä, mikäli oppilaat mahtuvat sinne.
- Martinniemen koulusta luovutaan 8/2032, mikäli oppilaat mahtuvat Länsituulen kouluun. Vuosiluokkien 1.–2. oppilaat jäävät Martinniemen päiväkodin tiloihin.
- Kontion koulun Huttukylän yksiköstä luovutaan seuraavan lukuvuoden alusta, kun edellisvuoden oppilasmäärän laskentapäivänä 20.9. oppilasmäärä on alle 40 oppilasta tai kun Huttukylän yksikön kiinteistöön tulee peruskorjaustarve.
- Ylikiimingin koulun Vesalan yksikkö toimii alueen vuosiluokkien 1.–4. kouluna ja Ylikiimingin koulu vuosiluokkien 5.–9. lk kouluna. Toiminnan muutos 8/2027.
- Oulunsalon kirkonkylän koulun tontille rakennetaan uudisrakennus vuosiluokkien 1.–6. käyttöön ja Saloilan päiväkodin tarpeisiin.
- Oulun normaalikoulun Koskelan yksiköstä luovutaan 8/2028 ja Paulaharjun koulu siirtyy osaksi Oulun normaalikoulun toimintaa.
- Knuutilankankaan koulusta luovutaan vuoteen 2032 mennessä, mikäli oppilaat mahtuvat Kastellin ja Maikkulan kouluihin.
- Tiernan koulun sairaalakoulun Tuiranpuiston toimipisteestä luovutaan vuonna 8/2027.
- Ritaharjun koulun tilaelementistä Pluto luovutaan 8/2026 ja tilaelementistä Linnunrata luovutaan 8/2028.
- Metsokankaan koulun Korpimetso-rakennuksesta luovutaan 8/2032, mikäli oppilaat mahtuvat Metsokankaan kouluun.
- Tiernan koulun Heinätorin yksikön kaikki sen hetkiset oppilaat ja henkilöstö siirtyvät Merituulen yksikön Ankkurin tiloihin tilojen valmistuttua, kun he sinne mahtuvat. Siirtyvän yksikön toiminta pysyy osana Tiernan koulua.
- Pöllönkankaan koulun Kuivasjärven yksiköstä luovutaan 8/2031.
- Oulunlahden koulun Sarasuon yksiköstä luovutaan 8/2030.
Päiväkodit:
- Aseman päiväkoti siirtyy Aseman koululle 8/2032.
- Pikkutuulen päiväkodista luovutaan vuoden 2034 aikana. Ulkoa vuokrattu tilaelementti. Tilasta luovutaan, mikäli lapset mahtuvat suuralueen muihin päiväkoteihin. Vuokrasopimus loppuu vuonna 2034.
- Otokylän päiväkoti lakkautetaan viimeistään vuonna 2030.
- Mäntylä-Snellmanin päiväkodin Mäntylä-talo lakkautetaan viimeistään vuonna 2029.
- Vihreän talon tilasta luovutaan 5/2027. Keskustan alueen avoimen varhaiskasvatuksen jatkamista selvitetään kevään 2027 aikana.
- Pikku-Iikan päiväkodin uusien tilojen vaihtoehtoja selvitetään.
- Syynimaan päiväkoti lakkautetaan viimeistään vuonna 2028.
- Kalliolan päiväkoti lakkautetaan vuonna 2029 ja lapset sijoittuvat uuteen Merikosken päiväkotiin.
- Pikku-Vesaisen päiväkoti lakkautetaan vuoteen 2028 mennessä.
- Sarasuon päiväkodin Keihäänkärjentien yksikkö lakkautetaan vuonna 2027.
- Piilikujan ryhmäperhepäiväkoti lakkautetaan viimeistään vuonna 2028.
- Taskilan päiväkoti lakkautetaan viimeistään 2029, kun Simpsin päiväkodin peruskorjaus on valmis.
Nuorisotilat:
- Kehitetään Toppilan nuorisotilaa osana rakentuvan Tuiran koulun Meri-Toppilan Ankkurin yksikön kohtaamispaikkatoimintaa.
- Kastellin nuorisotila jatkaa toimintaa. Alueen kohtaamispaikkatoimintaa kehitetään yhteistyössä kirjaston ja yhteisötoiminnan kanssa.
- Hiukkavaaran nuorisotila jatkaa toimintaa. Alueen kohtaamispaikkatoimintaa kehitetään yhteistyössä kirjaston ja yhteisötoiminnan kanssa.
- Maikkulan nuorisotila. Tavoitteena, että toiminta siirretään kaupungin omiin tiloihin vuoteen 2030 mennessä.
Yhteisötoiminta:
- Oravan koulun yhteisötila lakkautetaan vuoden 2026 aikana.
- Artturin yhteisötila lakkautetaan vuoden 2027 aikana.
- Pateniemen alueen yhteisötoimintaa keskitetään Pateniemen koulun Herukan nuorisotilalle. Alueelta vuokrataan muita tiloja tarpeen mukaan. Toiminnan muutos vuoden 2026 aikana.
- Tuiran yhteisötila siirtyy Merikosken uuteen yhteisötaloon kesällä 2026 ja vanhasta tilasta luovutaan.
- Haukiputaan yhteisötila siirtyy Jatulin vesiliikuntakeskuksen yhteyteen muodostuvaan monipalvelukeskukseen Jatulin peruskorjauksen jälkeen.
- Toimintaa kehitetään kohtaamispaikkatoimintaa edistäen.
Liikuntapalvelut:
- Pateniemen uimarannasta virallisena uimarantana luovutaan ennen uimakautta 2027.
- Oulunlahden uimarannasta virallisena uimarantana luovutaan ennen uimakautta 2027.
- Jäälin majan uimarannasta virallisena uimarantana luovutaan ennen uimakautta 2026. Toimintaa kehitetään Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry:n kanssa.
- Värtön liikuntahallista luovutaan vuonna 2029.
- Raatin uimahallista luovutaan ja tilat muutetaan sisäliikuntatiloiksi Jatulin uimahallin peruskorjauksen jälkeen tai kun tekninen kunto sitä edellyttää (arvio 2032).
- Koulun kenttien kunnossapitoa ei mahdollisilla koulujen lakkauttamispäätöksillä lopeteta.
- Lakkautettavien koulujen liikuntasalien kuntalaiskäyttö mahdollistetaan siihen saakka, kun kiinteistö on kaupungin omistuksessa. Liikuntasalien käyttöastetta seurataan ja liikuntasalien käytöstä luovutaan, mikäli niiden käyttö on vähäistä.
- Rakennusten pitkävaikutteisiin korjauksiin tai uusimisiin ei ryhdytä.
Kulttuuripalvelut:
- Koskelan kirjasto lakkautetaan vuoden 2026 aikana. Alueen kirjastopalvelut sisältyvät Tuiran koulun Meritoppilan Ankkurin yksikön kohtaamispaikkatoimintaan.
- Pateniemen kirjasto lakkautetaan vuoden 2030 aikana.
- Aseman kirjasto lakkautetaan vuoden 2031 aikana.
- Martinniemen kirjasto lakkautetaan vuoden 2032 aikana.
- Hiukkavaaran kirjasto jatkaa toimintaansa. Hiukkavaaran kirjastoa kehitetään uudistetun kohtaamispaikkatoiminnon mukaisena vuoden 2027 aikana. Toiminnossa yhdistyy kirjaston, nuorisotoiminnan ja yhteisötoiminnan kokonaisuus.
- Kastellin kirjasto jatkaa toimintaansa. Kastellin kirjastoa kehitetään uudistetun kohtaamispaikkatoiminnon mukaisena vuoden 2027 aikana.
- Maikkulan kirjasto siirretään vuoteen 2030 mennessä kaupungin omiin tiloihin.
- Haukiputaan kirjasto siirtyy Jatulin vesiurheilukeskuksen perusparannuksen yhteydessä syntyvään monipalvelukeskukseen.
- Yli-Iin kirjasto siirtyy Yli-Iin koulun tiloihin.
- Ylikiimingin kirjasto siirtyy Ylikiimingin koulun tiloihin. Ylikiimingin koulun kehittäminen monitoimitalona (kirjasto ja nuorisopalvelut).
- Oulunsalon kotiseutumuseon toiminta jatkuu ja siirtyy sopimuksella Kotiseutuyhdistyksen hoidettavaksi.