Kaupungin ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin – kierrätyskeskustoiminta sai lisärahoitusta
Sivistys- ja kulttuuritoimen osuus kaupungin henkilöstömenoista on vuodenvaihteesta alkaen noin 80 prosenttia, kun hyvinvointi- ja pelastustoimialat siirtyvät hyvinvointialue Pohteen vastuulle. Kuva: Sanna Krook
Oulun kaupunginvaltuustossa hoidettiin maanantaina loppuun kaksi viikkoa aiemmin aloitettu talousarviokäsittely. Myöhemmin kokouksessa tehdyn kaupunginjohtajaäänestyksen tulos tarkoitti sitä, että ensi vuoden budjetti jäi kaupunginjohtaja Päivi Laajalan viimeiseksi budjetiksi Oulun kaupungille. Samalla se on ensimmäinen, jossa ei ole mukana hyvinvointi- ja pelastustoimialoja, jotka siirtyvät vuoden vaihtuessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen vastuulle.
Hyvinvointialueiden perustaminen tarkoittaa huomattavia muutoksia kuntien taloudessa ja toiminnassa. Oulun kaupungin talousarvio pienenee hyvinvointialueen perustamisen myötä 1,5 miljardista eurosta noin 723 miljoonaan euroon. Vuonna 2023 verorahoitus pienenee 47 prosenttia ja valtionosuudet 66 prosenttia.
Kaupungin ensi vuoden talousarvio on 23 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuosikate, jolla rahoitetaan investointeja ja poistoja, on 99,8 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat noin 196 miljoonaa euroa, ja ne rahoitetaan vuosikatteen lisäksi kassarahoituksella.
Kaupunki ei ota ensi vuonna lisää lainaa, koska se käyttää sairaalakiinteistöjen myynnistä saadun myyntivoiton kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti lainojen takaisinmaksuun ja investointien rahoitukseen. Vuonna 2023 kaupungilla on lainaa 582 miljoonaa euroa, noin 2 800 euroa asukasta kohti.
Isot investointivuodet edessä
Kaupungin verotuloprosentti pienenee 20,50 prosentista 7,86 prosenttiin hyvinvointialueen perustamisen myötä. Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan, eikä kunnallisen veroprosentin muutos vaikuta kansalaisen kokonaisveroasteeseen.
Oulun kaupungin investointien huippuvuodet ajoittuvat seuraavalle kolmelle vuodelle, jolloin investointien tarve on noin 200 miljoonaa euroa per vuosi. Alkavan vuoden suurimpia kaupungin investointeja ovat Tuiran monitoimitalo, Linnanmaan uimahalli, kaupungintalo, Lyseo, Lintulammen ja Maikkulan koulut sekä pääkirjasto.
Kaupungin henkilökunnasta yli 4 000 viranhaltijaa tai työntekijää siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen. Kaupungin henkilötyövuosien määrä vähenee 6 600 henkilötyövuoteen. Sivistys- ja kulttuuritoimen osuus kaupungin henkilöstömenoista on jatkossa noin 80 prosenttia.
Kaupunginvaltuustossa äänestettiin useista muutosesityksistä talousarvioon valtuutettujen esitysten pohjalta, mutta ainoa tehty muutos oli Kiertokaari Oy:lle kierrästyskeskustoiminnan järjestämiseen lisätty 460 000 euron rahoitus.