Elämysareenan toteutus käynnistyy nyt – areena voi valmistua viiden vuoden päästä

Oulun hankejohtaja Karri Oikarisen mukaan kolme eri konsortiota eli yritysryhmittymää on jo ilmoittanut kiinnostuksestaan Oulun elämysareenaan. Varsinainen kilpailutus hankkeesta alkaa nyt. Kuva: Pasi Rytinki

Kaupunki

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Oulun kaupungin vuosia valmistelema Raksilan elämysareenahanke on nyt lähdössä konkreettisesti vauhtiin. Elämysareena toteutetaan julkisena kilpailutuksena, joka käynnistyy tällä viikolla. Kaupungin tavoitteena on saada areenahankkeen rinnalla valmiiksi myös asemakeskus, ihannetapauksessa noin viidessä vuodessa.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa 2023, että kaupunki sitoutuu Raksilan tulevan elämysareenan omistajaksi maksimissaan 50 miljoonan euron summalla ja 49,9 prosentin omistusosuudella. Nyt kaupunki hakee julkisella kilpailutuksella yritysryhmittymää toteuttamaan areenan suunnittelun ja rakentamisen sekä sitoutumaan elämysareenan omistamiseen ja hallinnointiin vähintään 50,1 prosentin osuudella.

Urheilu- ja muita tapahtumia, kuten konferensseja ja konsertteja palveleva areena on tarkoitus rakentaa Raksilaan jo puretun oikeus- ja poliisitalon tontille. Hankkeeseen kuuluu elämysareenan lisäksi harjoitusjäähalli, pysäköintiratkaisu sekä ympäröivän alueen kehittäminen. Lisäksi hankkeen toteuttajalle voidaan tarjota asuinrakennusoikeutta muualla kaupungissa.

”Kaupunki on tässä väkevästi mukana ja sillä on myös rahaa pelissä, ja nyt haetaan sille toiselle puolikkaalle kumppania. Olemme nyt kahdeksan kuukautta valmistelleet sitä tapaa, millä tämä sijoitus saadaan etenemään”, kaupungin hankejohtaja Karri Oikarinen kertoi maanantain tiedotustilaisuudessa.

Kiinnostuneita sijoittajia löytyy

Kiinnostusta hankkeen toteuttamiseen on ilmennyt jo esivalmistelujen ja käydyn markkinavuoropuhelun aikana. Oikarisen mukaan alustavia keskusteluja on jo käyty kolmen eri konsortion eli yritysryhmittymän kanssa, ja nyt kilpailu avataan kaupungin julkisena hankintana kaikille kiinnostuneille sijoittajille.

”Kesäkuussa osallistujien määrä rajataan kolmeen, ja sen jälkeen heidän kanssaan aloitetaan neuvottelut yksityiskohdista – siitä, minkälainen areena tähän kaupunkiin tarvitaan”, Oikarinen kertoi. Samalla tarkentuvat elämysareenan koko ja sijoittuminen alueelle sekä ympäristöön tulevat hankkeet ja muut detaljit.

Neuvottelujen jälkeen päästään varsinaiseen tarjousvaiheeseen, johon pyritään pääsemään ennen tämän vuoden joulua, ja tarjouskilpailun voittajasta on tarkoitus päättää ensi keväänä, noin vuoden sisällä. Hankkeen kehitysvaihe eli kaavoittaminen ja tarkempi suunnittelu kestää noin kaksi vuotta ja rakentaminen toiset kaksi vuotta. Kaupungin tavoitteena on, että areena ympäristöineen valmistuu vuonna 2029.

karttakuva

Hankealue on laajempi kuin vanhan poliisi- ja oikeustalon tontti. Tuleva areena ei todennäköisesti mahdu kokonaan sille, vaan Ratakadun linjausta joudutaan muuttamaan.

Areenahankkeeseen kytkeytyy koko Raksilan alueen kehittäminen, asemakeskuksesta lähtien. Hankkeen nimi onkin virallisesti nyt Elämysareena ja ympäristö -hanke, ja hankealueeseen kuuluvat myös asema-alueen pohjoispää, johon Tervatynnyrit-esityksen pohjalta suunniteltu asemakeskus sijoittuu, sekä nykyisten markettien alue. Niitä suunnitellaan siis aivan rinnakkain areenan kanssa.

Areenan ympärille voi rakentua esimerkiksi hotelli, toimistotilaa ja muita kaupallisia tiloja, jotka tukevat areenan toteuttamista ja sen taloudellista kannattavuutta. Yritysryhmittymät saavat esittää omat näkemyksensä alueen ratkaisuiksi, ja kaupunki tekee päätökset niiden pohjalta.

Oikarinen totesi, että areenahankkeen toteutuminen edellyttää myös kaupungilta tiettyä joustavuutta ja uusia toimintatapoja.

”Kaupunki pitää langat käsissään, mutta meidän täytyy tarjota tuleville kumppaneillemme myös vapauksia, jotta taloudellinen yhtälö toimii.”

Vastineena areenaomistuksesta ja sen tuomasta taloudellisesta riskistä kilpailun voittava yritysryhmittymä saa käyttöönsä areenan ympäriltä tontteja muuta kehittämistä ja rakentamista varten sekä mahdollisesti asuinrakennusoikeutta muualla kaupungissa. Lähtökohtaisesti tontit luovutetaan markkinahintaan.

Myös vastavalittu kaupunginjohtaja Ari Alatossava totesi, että kaupungin kehittäminen vaatii nykyisin sellaista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja -kehittämistä, jota areenan toteuttamismalli edustaa.

”Me olemme tässä oikeastaan Oulun kaupunkina aloittamassa jotakin sellaista, mitä ei ole aikaisemmin kaupunkina tehty.”

Kaupunki pitää langat käsissään, mutta meidän täytyy tarjota tuleville kumppaneillemme myös vapauksia, jotta taloudellinen yhtälö toimii.
Oulun kaupungin hankejohtaja Karri Oikarinen

Kaupungin vahvana tavoitteena on, että areenan lisäksi hankkeen yhteydessä saadaan valmiiksi myös odotettu asemakeskus nykyisen linja-autoaseman tilalle tulevan uuden linja-autoterminaalin ja areenan tontin väliselle alueelle.

”Muiden kaupunkien areenahankkeista ja Oulun kaupungin aiemmista hankkeista olemme tehneet sen päätelmän, että tämä on se keino, jolla sekä areena että asemakeskus saadaan toteutettua”, Oikarinen sanoi ja korosti, että julkisen ja yksityisen sektorin tahtotila on yhteinen: Raksilan alueesta halutaan tehdä kiinnostava, kestävä, houkutteleva, saavutettava, toimiva ja korkealaatuinen kokonaisuus, joka laajentaa käsitystä Oulun keskustasta Raksilan suuntaan.

Asemakeskuksen osalta pyritään siihen, että kaavaluonnoksen viitesuunnitelman eli Tervatynnyrit-suunnitelman esittelemä rakennuksen hahmo ja keskeinen sisätila ovat kaupunkikuvallisesti tunnistettavissa, mutta kokonaisuuden massoittelua, kokoa ja laajuutta voidaan täsmentää suunnitteluratkaisussa.

Oulun kaupungin omistamat yhtiöt Oulun Sivakka Oy ja Oulun Pysäköinti Oy toteuttavat nykyisen linja-autoaseman alueelle uuden linja-autoterminaalin, odotustilat, pysäköintitalon ja vuokra-asuntoja. Kaupungin tavoite on, että areenan noin 50 miljoonan investoinnin ja linja-autoterminaaliin tehtävien investointien jälkeen loppuosa radanvarren asema-alueesta syntyy markkinaehtoisesti.

Kapasiteetti hahmottumassa

Oikarisen mukaan tähän asti käydyn markkinavuoropuhelun ja päätoimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Oulun elämysareenan kapasiteetiksi on hahmottumassa noin 8000–10 000 katsojaa urheilutapahtumissa ja noin 10 000–12 000 katsojaa konserttien tyyppisissä tapahtumissa.

”Keskusteluja on käyty muun muassa Oulun Kärppien kanssa, joka järjestää varmasti ison osan areenan tapahtumista, noin 40 jääkiekko-ottelua vuodessa. Sehän on kuitenkin tapahtuma-areena, eli muita tapahtumia täytyy olla enemmän kuin lätkämatseja, jotta pärjätään”, Oikarinen totesi.

Areenarakennuksesta on tulossa niin iso, että se ei mahdu kokonaisuudessaan oikeus- ja poliisitalon tontille, mikä tarkoittaa sitä, että Ratakadun linjausta joudutaan todennäköisesti hieman muuttamaan areenan ja nykyisten markettien alueen välissä.

Areenaa ympäröivän Raksilan alueen, kuten markettien tontin ja urheilupuiston jatkokehitys ja kaavoitus etenee nyt pitkälti sen tahdittamana, miten areenahanke etenee ja toteutuu.

”Elämysareena tulee olemaan tämän alueen hankkeiden rytmitystä määrittelevä tekijä, mutta toki aivan areenan valmistumiseen asti ei kaikkia muita hankkeita ryhdytä tuolla alueella odottelemaan”, kaupungin kaavoitusjohtaja Kari Nykänen täsmensi.

Lue myös