Alppilanbulevardin suunnitelmat etenevät

Oulun kaupunginvaltuuston tämän viikon kokouksessa paitsi lyötiin lukkoon paitsi uuden kaupunginjohtajan valinta ja ensi vuoden budjetti, myös hyväksyttiin monia merkittäviä kaupungin kaavoitushankkeita. Hyväksynnän saivat Kastellin liikekeskus, Alakylän, Tirinkylän, Haipuskylän ja Hanhiperän osayleiskaavaehdotus, Myllytullin toimitila- ja asuinrakennuskaava sekä kaksi erillistä Alppilan kaavaa, jotka liittyvät suunniteltuun Alppilanbulevardiin.

Alppilanbulevardia on tarkoitus rakentaa tulevina vuosina keskustasta kohti Linnanmaata. Ideana on kehittää Oulun uuden yleiskaavan mukaisesti keskustan ja Linnanmaan välistä aluetta toiminnoiltaan monipuoliseksi, urbaaniksi, vehreäksi ja tiiviiksi kaupunkiympäristöksi, jossa kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle on hyvät edellytykset.

Alppilanbulevardi yhdistää Alppilan ja Välivainion alueet yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka ytimenä tuleva bulevardi palveluineen toimii. Kävelyetäisyydellä bulevardista arvioidaan asuvan sen valmistuttua noin 25 000 ihmistä.

Tornitalo maamerkiksi

Tässä vaiheessa hyväksyttiin kaavamuutos Kemintien tiealueen muuttamiseksi Välivainiolla ja Alppilassa kaupunkimaiseksi katutilaksi aukioineen. Entisen Välivainion koulun ympäristöön rakennettaviin kahteen kortteliin tulee asuin-, liike-, toimisto- ja palvelutiloja.

Kortteleiden arvioitu asukasmäärä on noin 640 henkilöä. Kortteleihin tehdään myös omat pysäköintilaitokset ja korttelipihat.

Pääosin rakennukset ovat maksimissaan 7-kerroksia, mutta bulevardin keskusaukioksi tulevan Alppitorin reunalle rakennetaan 12-kerroksinen ”maamerkkirakennus”.

Korttelit rakennuttaa Lapti Oy. Vaiheittain tehtävät rakennustyöt alkanevat ensi keväänä, mutta kokonaisuudessaan valmis Alppilanbulevardi on odotettavissa vasta noin viiden vuoden kuluttua.

Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin myös Lehto Asunnot Oy:n hakema kaavamuutos Kaarnatie 10:lle, jossa pienteollisuusrakennusten kortteli ja osia puisto- ja maantiealueista muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten kortteliksi, jossa vanha varastorakennus muutetaan pysäköintihalliksi. Tämäkin kaavamuutos kytkeytyy Alppilanbulevardiin.

Joukkoliikenneratkaisuihin varaudutaan

Kemintien pohjalle rakentuva bulevardi on suunniteltu 2+2-kaistaiseksi ja hieman nykyistä tiepohjaa kapeammaksi, ja sen linjausta siirretään alueen pohjoisosassa länteen päin.

Katualueen muutoksiin kuuluvat Tervahovintien uusi alikulku, katualueen uudelleenlinjaus alueen pohjoisosalla, uusi kevyen liikenteen silta alueen eteläosassa sekä Paulaharjuntien sillan purkaminen myöhemmin kaavarunkoalueen kehittyessä.

Suunnitelmissa on myös varauduttu tulevaisuuden tiheävuorovälisiin tehokkaan joukkoliikenteen ratkaisuihin, kuten superbussi- tai raitiotieliikenteeseen. Alueen kautta ja vieritse tulevat kulkemaan keskustan ja Linnanmaan väliset pyöräbaanat.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa perussuomalaisten valtuutetut Pekka Hetta ja Jukka Huotari kysyivät, onko bulevardisuunnitelmissa tarkoitus vähentää tai rajoittaa yksityisautoilua joukkoliikennekaistan, jopa mahdollisen raitiotien tieltä. Yhdyskuntajohtaja Marko Kilpeläinen vastasi, että näin ei ole.

”Autoilijoiden kaistat eivät näillä kaavoilla vähene”, Kilpeläinen totesi.