Somen kirjagrammaus vei oululaisen Sallariinan mukanaan – lukukokemuksien jakamista ei ole koskaan liikaa

Kirjagrammausta eli kirjoista keskusteleminen tapahtuu yleensä instaramissa. Kuvassa keskellä Sallariina Rautio. Kuvituskuva: Mun Oulu

Uutiset

Julkaistu: Kirjoittaja: Mikko Paajala ja Heini Harju-Könnö

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Kirjagrammaaminen tarkoittaa kirjallisuudesta ja lukemisesta keskustelemista sosiaalisen median, erityisesti Instagramin, kautta. Siellä kirjoista jakavat tunnelmia ja arvioita niin harrastajat kuin kirjallisuuden ammattilaisetkin.

Oululainen Sallariina Rautio perusti oman tilinsä Kirjakettusen kesällä 2020 ystävänsä innoittamana ja kertoo löytäneensä kirjagramista yhteisön, jossa kirjoja ja lukemista nostetaan esiin positiviisesti ja monipuolisesti.

Rautio kertoo lukeneensa aina paljon ja pitäneensä ystävien kanssa lukupiiriä jo yli kuuden vuoden ajan. Kirjojen lukeminen ja niistä keskusteleminen yhdessä on ollut niin kivaa, että hän päätti kokeilla myös kirjagrammaamista. Häntä kiinnosti myös kirjagrammaamisen visuaalinen puoli, julkaisujen kuvien ja niiden tunnelmien miettiminen. Raution mukaan julkaisujen tekeminen ei vaadi kovin paljon teknistä osaamista, tärkeämpää on tehdä oman näköistä sisältöä.

Kokemusten ja vinkkien jakamista

Aloittaessaan julkaisujen tekemisen Rautiolla ei ollut tarkkaa suunnitelmaa, millaista sisältöä hän tulisi tekemään, vuosien saatossa oma tyyli on kuitenkin löytynyt ja vakiintunut. Erityisesti hän haluaa olla mukana nostattamassa lukemista ja suomalaista kirjallisuutta.

”Kerron tililläni omasta lukukokemuksestani ja haluan jakaa vinkkejä. Haluan avoimuutta ja iloisuutta, myös sateenkaariteemat ovat minulle tärkeitä. En kuitenkaan tee arvioita lukemistani kirjoista,” Rautio kuvaa tilinsä sisältöjä.

”Jokaisella on oma tyylinsä. Kaikki eivät kirjagrammaa omilla kasvoillaan. Joillakin on pitkiä tekstejä, melkein kuin kritiikkejä. Oman tilini fokus on kirjoissa, mutta jotkut jakavat myös oman elämänsä asioita.”

Oma kirjallisuuskupla

Raution mukaan kirjagramin alkuvuosina tuntui hienolta, kun ensimmäiset tykkäykset ja kommentit alkoivat kertyä kuviin. Se lisäsi intoa tehdä lisää sisältöjä. Pieni kirjallisuuskupla kasvoi nopeasti oman tilin ja muiden kirjagrammaajien ympärille.

”Lukemisen ajatellaan usein olevan yksinäistä, mutta kirjagrammaamisen myötä harrastukseni muuttui valtavan sosiaaliseksi. Tässähän jaetaan yhteistä lukemista. Minä saan myös paljon lukuvinkkejä muilta,” kertoo Rautio. Yhteisöllisyys on rikastuttanut myös Raution omaa lukemista.

“Olin ennen klassikoiden vihaaja, mutta nykyään makuni on paljon laajempi. Olen esimerkiksi alkanut lukemaan modernia suomalaista kirjallisuutta sekä sarjakuvia.”

Sosiaalisessa mediassa syntynyt kirjagrammaajien yhteisö alkoi pian elää myös live-elämää. Oulussa järjestettiin ensimmäiset kirjagrammaajien miitit, eli tapaamiset, kesällä 2021 ja niistä tuli nopeasti odotettuja kohtaamisia. Kirjagrammaajilla on myös oma lukupiiri.

”Meitä on keskusteluryhmässä jo 50 henkilöä ja lisääkin otetaan mukaan,” hän kannustaa.

Kirjagrammaus on saanut jalansijaa myös isommissa kirjallisuustapahtumissa. Helsingin kirjamessuilla 2023 kirjagrammaajat tapasivat ensin pienellä slotilla, mutta paikalle tuli niin paljon väkeä, että seuraavana vuonna heille annettiin oma, pidempi ohjelma-aika. Nykyään kirjagrammaajat osallistuvat jo messujen ohjelman suunnitteluun.

Kirjagrammaajia voi tavata myös Oulun kirjamessuilla lokakuussa. Esimerkiksi J.S. Merenmaan Noidanlanka-teosta käsittelevässä lukupiirissä sekä vetäjä että osa keskustelijoista ovat kirjagrammaajia.

Lukemisen ilo on tärkeintä

Rautiolle kirjagram on ennen kaikkea iloa tuottava harrastus, ei velvollisuus. Hänen mukaansa harrastuksesta saa paljon enemmän kuin mitä se vaatii.

”Minulle tämä bonuslisä lukemiseen. Lukiessa en mieti päivityksiä. En kirjoita muistiinpanoja, kirjan välissä ei ole post it -lappuja. Teen postauksen vasta lukemisen jälkeen. Olen myös ajatellut, että jos joskus alkaa tuntua, että on pakko tehdä postaus, niin sitten voin lopettaa,” Rautio kertoo.

Rahallista hyötyä kirjagram ei tuo, vaikka silloin tällöin kirjailijat tai kustantamot lähettävät arvostelukappaleita. Niiden kanssa on selkeät pelisäännöt, ja Rautio valitsee itse tarkkaan, mitä ottaa vastaan. Hän saattaa kieltäytyä kirjasta, jos se ei tunnu omanlaiselta kirjallisuudelta.

Lopulta tärkeintä on kuitenkin se, mitä lukeminen itsessään antaa.

“Ajattelen, ettei kirjoista ja lukemisesta voi koskaan puhua liikaa. Lukeminen on ajattelemista ja koko ajan sillä lukemisella sinä kehität omaa ajatteluasi, niin mikä voisi olla sen arvokkaampaa,” Rautio pohtii.

Fakta

Sallariinan kirjavinkit:

Suosikkiscifi: Emmi Itärannan Teemestarin kirja

Suosikkifantasia: Vehka Kurjenmiekan Jouka Lumisalon ihastumisoppi

Suosikkiromaani: Minna Rytisalon Lempi

Suosikkinuortenkirja: Anniina Mikaman Myrrys

Suosikkisarjakuva: Tiitu Takalon Memento mori

Oulun kaupungin tavoitteena on olla Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Kohti yhteistä päämäärää matkataan Lukevin kaupunni -kampanjan avulla. Lukevin kaupunni tehdään yhdessä, ja se on osallistujiensa näköinen. Tule mukaan ja luetaan Oulusta Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki! Kampanja on osa kansallisen lukutaitostrategian toimeenpanoa Oulussa.