Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä: Kulttuuripääkaupunki on koko pohjoisen projekti, jota tehdään tuleville sukupolville
Jaa sosiaalisessa mediassa:
– Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, palataan vielä hetkeksi eilisiin tunnelmiin. Kun valinta kulttuuripääkaupungiksi tuli, miltä se tuntui?
”Kyllähän se tuntui aivan mahtavalta, ihan käsittämättömän hieno tunne”, hymyilee Penttilä.
– Jollakin tapaa tuntui myös erityisen hyvältä voittaa tämä yhdessä?
”Tuo onkin hyvä näkökulma. On ollut silmiinpistävää ja mukavaa, että projekti on ollut hyvin sitouttava”, Penttilä toteaa.
Oulu2026 -kulttuuripääkaupunkihankkeen tiimi onkin tehnyt neljän vuoden ajan töitä koko maakunnan ja Pohjois-Suomen kulttuuriväen kokoamiseksi yhteen. Hankkeessa on ollut mukana 33 kuntaa sekä tuhatkunta paikallista päättäjää.
– Tämä ei siis ole pelkästään Oulun juttu, vaan kyseessä on koko pohjoisen projekti?
”Tämän on nimenomaan pohjoisen projekti. Totta kai Oulun on siinä keskeinen toimija, mutta olemme heti alusta lähtien ryhtyneet rakentamaan tätä koko pohjoisen projektiksi”, vahvistaa Penttilä.
Taustalla Suomi100-juhlavuoden valtuustopäätös
– Mitä tapahtui vuonna 2016, kun koko hanke laitettiin alulle?
”Kuvio meni niin, että kun Suomi täytti vuonna 2017 sata vuotta, mietittiin voisiko Oulun kaupunginvaltuusto tehdä juhlapäätöksen. Juhlapäätös oli, että Oulun kaupunki hakee kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026”, kertoo Mika Penttilä.
– Oli myös aika mielenkiintoista, että se oli valtuuston yksimielinen päätös. Eli kaikki valtuustoryhmät olivat tämän takana?
”Se oli todella tärkeää. Ja ajattelen, että se on ollut keskeinen voimavara viedä tätä hanketta eteenpäin”, vahvistaa Penttilä
Turussa kulttuuripääkaupunkivuosi toi panostukset viisinkertaisina takaisin
– Vaikuttiko hakupäätöksen taustalla myös tieto, että kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 Turussa oli aika onnistunut?
”Kyllä, se on ollut yksi keskeinen tekijä siinä, miten tähän rohkaistuttiin. Koska tätä voidaan myös tarkastella investointikustannuksena: hankkeeseen laitetaan yhteensä 50 miljoonaa, josta kaupunki noin 20 miljoonaa. Se on iso panos, ilman muuta. Mutta Turun esimerkki kertoo sen, että tulovirta oli noin viisinkertainen. Joten samaan uskoen mekin rohkenimme tehdä tämän päätöksen.”
– Eli voidaan rohkeasti ajatella niin, että jos Oulu laittaa tähän 50 miljoonaa, niin saadaan takaisin 250 miljoonaa aluetalouteen?
”Kyllä, juuri tästä on kysymys ja tätä lähdemme tavoittelemaan – vähintään sitä samaa. Voidaan laittaa tässä suhteessa vielä vähän paremmaksikin”, lisää Penttilä.
Kulttuuri-ilmastonmuutos tehdään tuleville sukupolville
– Jos mietitään nyt aikaa tästä eteenpäin, niin mitä ennen vuotta 2026 Oulussa tapahtuu? Mitä tämä tarkoittaa kulttuurialan näkökulmasta?
”Sehän tarkoittaa paljon. Paljon tapahtumia, paljon niin sanottua pöhinää pohjoisilla alueilla jotka ovat tässä mukana. Mutta se tarkoittaa myös investointeja. Kulttuuripääkaupunkivuodesta 2026 pitäisi jäädä myös pysyviä merkkejä oululaiseen ympäristöön.”
– Mitä tänne tulee sitten jäämään – mitä laitetaan kuntoon tai mitä uutta on tulossa?
”Meillä on suunnitelmat siihen valmiina. Hankeselvitys on valmistunut Luupin peruskorjauksesta ja laajentamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Ainolan museo tullaan peruskorjaamaan ja Tiedekeskus Tietomaan yhteen rakennetaan uusi kokonaisuus osana Luuppia.”
”Toinen investointi on pääkirjaston peruskorjaus ja uudelleen konseptointi, ja kolmas sitten Pikisaaren käyttöönotto. Nämä kolme jos saadaan toteutettua, niistä jäisi mielestäni hyvä jälki myös tuleville sukupolville”, visioi Penttilä.
”Me olemme muun muassa tuomassa Lastenkulttuurikeskusta pääkirjaston neljänteen kerrokseen. Oulu on profiloitunut monella tavalla lastenkulttuurin osalta, meillä on lastenkulttuuritakuu ja paljon erilaista toimintaa. Mutta meiltä on puuttunut fyysinen paikka tähän, sellainen lasten valtakunta. Tämä on nyt tarkoitus rakentaa.”
Penttilä muistuttaa vielä, että Oulu2026 on myös matkailullinen hanke, johon nivoutuvat esimerkiksi Nallikarin ja asemanseudun kehittämisen suunnitelmat.