Remakka stand up -klubilla on naurettu jo 12 vuotta – oululaisiin uppoaa myös musta huumori

Naurun remakka on jokaiselle koomikolle suora palaute siitä, osuiko juttu maaliin vai lensikö yli käen pesän. Nelivitosen perinteeksi muodostuneella Remakka-klubilla esiintyjillä on mahdollisuus testata oman materiaalin toimivuutta ja hioa esitystaitoja -oli sitten kyseessä komiikan siipiä kokeileva keltanokka tai ammatikseen nauruhermoja kutkutteleva sanailija.

”Tykkään, kun en itsekään tiedä, mitä sieltä tulee. Jos menee katsomaan tunnettua koomikkoa, se on tietyllä tavalla tuttua ja turvallista, mutta Remakassa on aina läsnä yllätyksellisyys”, klubin tuottaja ja stand upin ammattilainen Tommi Ylimäinen toteaa.

Open mic -illat kuuluvat olennaisesti stand up -kulttuuriin ja niitä järjestetään ympäri Suomea.

”Nämä ovat niitä ruohonjuuritason klubeja ja se ensimmäinen askelma, josta kaikki koomikot lähtevät liikkeelle. Minäkin olen kymmenen vuotta sitten aloittanut urani Remakan lavalta”, Ylimäinen kertoo.

”En kyllä silloin osannut ajatella, että olisin vielä joskus tässä pisteessä ja tekisin komiikkaa työkseni”, hän lisää.

Siitä voi miettiä, kuinka hauskaa koomikon homman täytyy olla, että vaihtaa hyvät tienestit keikkapalkkioihin.

Suosion kasvaminen

Remakka on alun perin oululaisen Iikka Kiven ja Esa Vengasahon vuonna 2011 perustama klubi, joka on myöhemmin laajentunut stand up -komiikkaan erikoistuneeksi osakeyhtiöksi. Vengasahon siirryttyä toisiin tehtäviin, hyppäsi Ylimäinen mukaan vuonna 2015, ja he ovat Kiven kanssa luotsanneet toimintaa siitä asti.

”Ennen stand upin aloittamista pelasin kuusi vuotta ammatikseni pokeria. Olin siinä vieläpä todella hyvä. Siitä voi miettiä, kuinka hauskaa koomikon homman täytyy olla, että vaihtaa hyvät tienestit keikkapalkkioihin”, Ylimäinen vitsailee.

Stand up on rantautunut Amerikasta Suomeen jo 90-luvulla. Lavakomiikan suosio on kasvanut tasaisesti vuosien aikana ja se on muuttanut myös yleisön suhtautumista esiintyjiin.

”Vielä kymmenen vuotta sitten yleisölle ei ollut niin paljon väliä, ketä sinne lavalle nousee, koska koomikoita ei tunnettu ylipäätään. Nykyään halutaan mennä katsomaan nimenomaan jotain tiettyä esiintyjää. Tämä on johtanut siihen, ettei ihan joka ilta ole tupa täynnä, mutta toisaalta on tosi hyvä, että yleisö valveutuu ja kiinnostuu koomikoista”, Ylimäinen pohtii.

Erilaiset tv-ohjelmat ovat omalta osaltaan vaikuttaneet stand upin suosion kehitykseen.

”Vuonna 2005 tuli Sub-kanavalta ensimmäinen Get up, stand up -kilpailu, jonka itseasiassa voitti Sami Hedberg. Tuntuu, että siitä nousi Suomessa ensimmäinen kunnon buumi. Myös Nelosella näytettävät stand up -ohjelmat pitävät hommaa esillä, vaikka välillä tuntuu, että uusintoja pukkaa kyllästymiseen asti”, Ylimäinen naurahtaa.

Tv-ohjelmista suuren yleisön tietoisuuteen ovat nousseet myös oululaiset koomikot Iikka Kivi ja Matti Patronen.

Naurua ympäri Suomea

Kun Oulussa haluaa päästää irti arjen kurjuuksista, pääsee stand upin äärelle monessa eri paikassa. Remakan lisäksi esityksiä järjestetään säännöllisesti Teatteri Riossa, Madetojan salissa sekä monissa ravintoloissa ja pubeissa. Esiintyjiä tilataan paljon myös yksityistilaisuuksiin.

”Remakassa on hyvin usein tupa täynnä, kuten muissakin paikoissa. Semmoinen tunne on, että stand up on Oulussa tosi suosittua”, Ylimäinen sanoo.

”Tampere, Helsinki, Kuopio ja Oulu ovat todella virkeitä stand up -kaupunkeja. Helsingissä pääsee varmaan joka ilta klubille, jos haluaa. Myös Rovaniemellä toiminta on heräilemässä”, hän jatkaa.

Oulussa menee musta huumori läpi helpommin kuin muualla. Ehkä se on tämä pohjoisen mentaliteetti.

Suuremmilla paikkakunnilla lavakomiikka alkaa olla yleisölle tuttua, mutta pienempien pitäjien yleisöstä löytyy edelleen paljon ensikertalaisia.

”Siinä on selkeä ero, esiintyykö helsinkiläisellä klubilla, missä yleisö on katsonut kymmeniä keikkoja vai menetkö vaikka Pohjanmaalle, missä katsoja on ensimmäistä kertaa paikalla. Tämä täytyy ottaa omassa esityksessä huomioon”, kertoo Ylimäinen.

Joillain paikkakunnilla täytyy Ylimäisen mukaan jättää suosiolla jotkin aiheet käsittelemättä, mutta Oulussa sellaista ei tarvitse miettiä.

”Oulussa menee musta huumori läpi helpommin kuin muualla. Ehkä se on tämä pohjoisen mentaliteetti”, hän toteaa.

Tekemällä oppii

Remakkassa esiintyjiltä ei vaadita aikaisempaa esiintymiskokemusta ja jokainen halukas pääsee lavalle. Ylimäinen näkee, että hyväksi koomikoksi tullaan vain ja ainoastaan kokemuksen kautta.

”Ensimmäisen sadan keikan jälkeen voi arvioida, onko ainesta stand up -koomikoksi vai ei. Jos sulla on mennyt kymmenen keikkaa hyvin tai huonosti, se ei kerro vielä mitään. Kärkeen on parasta vaan nousta lavalle ja alkaa tehdä”, hän painottaa.

”Se on vähän samaa kuin hiihtäminen: siitä voi katsoa videoita ja lukea loputtomiin aiheeseen liittyviä kirjoja, mutta ainoa tapa oppia on kuitenkin se itse tekeminen”, Ylimäinen jatkaa.

Olisi kätevää olla koomikkona jossain Luxemburgissa, jossa voisi vaikka ryömiä keikalta toiselle.

Vaikka stand up on Suomessa suosittua, on ammattikoomikoiden määrä suhteellisen pieni.

”Tarkkaa määrää on vaikea rajata, koska osa tekee samalla näyttelijän töitä. Arvoisin, että luku pyörii jossain 20–40 henkilön välillä, eli pienet on piirit”, Ylimäinen toteaa.

Kaikki koomikot tekevät työtään sydämen palosta käsin, mutta oman intohimon seuraaminen tuo välillä myös haastavuutta arkeen.

”Kun tulee vaikeampia aikoja, on tehnyt joskus mieli lyödä hanskat tiskiin – kuten vaikka koronan aikaan. Niistä vain pitää päästä yli ja mennä eteenpäin. Tässä ammatissa joutuu myös matkustamaan paljon ja välillä pitää sahata yhtenä päivänä pohjoiseen ja seuraavana etelään”, Ylimäinen kertoo.

”Olisi kätevää olla koomikkona jossain Luxemburgissa, jossa voisi vaikka ryömiä keikalta toiselle”, hän lisää.

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän kiinnostaa, mitä muut ajattelevat – terveellä tavalla.

Omat näkökulmat ja arvot esiin

Remakan toiselle tuottajalle, Iikka Kivelle, luonnonsuojelu on erityisen läheinen asia, mikä näkyy hänen työssään ja elämässään monella tavalla. Vuodesta 2020 Remakan lipputuotoista on lahjoitettu osa Luonnonperintösäätiölle.

”Tämä on tietyllä tavalla korkealentoista moraalia, mutta uskon, että jos kaikki firmat antaisivat osan myynnistään luonnonsuojeluun, voisimme ehkäistä luontokatoa paljon tehokkaammin”, Ylimäinen painottaa.

Ylimäinen kokee päässeensä siihen tavoitteeseen, mihin on urallaan tähdännyt.

”Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän kiinnostaa, mitä muut ajattelevat – terveellä tavalla. Pystyn nykyään tuomaan esiin, mitä oikeasti ajattelen ja paketoin sen hauskaksi, enkä vain mieti, mikä olisi hauskaa. Koen, että näin pystyn tuomaan paremmin oman persoonan ja näkökulman esiin”, hän kertoo.

”Monet kysyvät, että mikä on minun seuraava tavoite, mutta ei minulla ole mitään uusia ja suuria päämääriä. Olen nyt siinä pisteessä, mihin olen halunnutkin päästä, eli saan tehdä ammatikseni stand upia ja elän sillä. Kaikki muu siihen päälle on pelkkää plussaa”, Ylimäinen lisää.