Päihtyneitä ihmisiä pelätään Suomessa enemmän kuin muualla

Päihtyneiden ihmisten pelkääminen julkisissa tiloissa on Suomessa yleisempää kuin muissa maissa. Monia häiritsee myös päihteiden käytön aiheuttama roskaaminen, muu epäsiisteys ja meteli.

”Taustalla on usein pitkään jatkunutta ja ongelmaksi muodostunutta päihteiden käyttöä ja siitä johtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia. Monelle katu tai muu julkinen tila on ehkä ainoa paikka, jossa viettää aikaa”, toteaa kampanjaa koordinoiva Riikka Perälä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostosta. 

Kampanja järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Kampanjakaupunkina on Oulu, missä kadulla näkyvä päihteiden käyttö nousee aika ajoin julkiseen keskusteluun.

Ympäristötyö osaksi kaupungin tai kauppakeskusten toimintaa

Kaikkien kaupunki -kampanjan ideoineen Inari Viskarin mukaan jo pelkkä päihtyneen ihmisen oleilu julkisessa tilassa riittää herättämään pelkoa ja ärtymystä, ja ratkaisuksi toivotaan usein lisää poliisi tai muuta valvontaa. Viskari ottaisi käyttöön kuitenkin myös uusia menetelmiä, kuten ympäristötyön, osana kaupungin palvelujen tai kauppakeskusten toimintaa.

”Ympäristötyössä työntekijät jalkautuvat kadulle ja puuttuvat mahdollisiin häiriöihin. He esimerkiksi ohjaavat päihteitä käyttäviä ihmisiä muita huomioivaan käyttäytymiseen, keskustelevat kaupungin muiden asukkaiden kanssa ja keräävät myös roskia ja siistivät ympäristöä. Työtä tehdään yhdessä päihteitä käyttävien tai päihdeongelmasta toipuneiden kanssa, ja kokemukset toiminnasta ovat olleet hyviä”, kertoo Viskari.

Viskari työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päihteet ja riippuvuudet -yksikössä ja on mukana tiedonkeruussa, jossa seurataan päihdepalveluissa tapahtuvia muutoksia koronaepidemian aikana. Tiedonkeruun yhteydessä saadaan tilannekuvaa myös päihteiden käytön lieveilmiöstä. Havaintojen mukaan koronaepidemiasta johtuvat rajoitustoimet ovat saattaneet lisätä päihteiden käytöstä johtuvia kielteisiä lieveilmiöitä julkisilla paikoilla.

”Päihteitä käyttävillä ihmisillä on rajoitustoimien vuoksi ollut entistä vähemmän paikkoja, joissa levätä ja viettää aikaa. Sateiden alkaessa ja säiden kylmetessä osa näistä lieveilmiöistä saattaa siirtyä sisätiloihin, kuten kirjastoihin ja kauppakeskuksiin”, toteaa Viskari. 

Viskari korostaa, että erittäin tärkeää olisi luoda kontakti kadulla oleviin ihmisiin ja saada heitä palveluiden tai muun tuen piiriin. Tässä hyvin pienellä asioilla voi olla merkittävä rooli.