Oululaisten myönteisyys kirkkoa kohtaan keskiarvon yläpuolella

Oululaisten mielikuvat Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnista ovat hieman keskiarvoa myönteisempiä. Tämä tuli ilmi Suomen suurten kaupunkien alueilla alkuvuonna 2021 tehdyssä seurakuntien tunnettuuskyselyssä, johon vastasi kaikkiaan 520 oululaista.

Oululaisista yhteensä 45 prosentilla oli joko erittäin myönteinen tai myönteinen mielikuva seurakunnista, 48 prosentilla oululaisista oli neutraali mielikuva ja yhteensä vain seitsemällä prosentista oululaisista oli joko kielteinen tai erittäin mielikuva.

Oululaisten myönteisyys ylitti niukasti tutkimuskohteina olleiden kaupunkien keskiarvon. Kaikista vastanneista erittäin myönteinen tai myönteinen mielikuva seurakunnista oli yhteensä 43 prosentilla. Oulussa oli myönteisemmät mielikuvat seurakunnista kuin Helsingissä ja muualla Etelä-Suomessa, mutta Seinäjoella asuvilla oli myönteisemmät mielikuvat kuin oululaisilla.

Oulun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston puheenjohtajan, tuomiorovasti Satu Saarisen mukaan alueelliset erot voivat johtua siitä, että Pohjois-Suomessa on lähtökohtaisesti enemmän kirkkoon myönteisesti suhtautuvaa väkeä.

”Kirkon diakoniatyö ja muu auttamistyö on vahvuus, jota pohjoisessa hiippakunnassa arvostetaan”, Saarinen toteaa.

Enemmistö tyytyväisiä kokemuksiin kirkon palveluihin

Seurakuntien tunnettuuskyselyn mukaan noin joka neljäs kaupunkilainen koko maassa oli osallistunut johonkin kirkolliseen tilaisuuteen. Yli puolet kaupunkilaisista ilmoitti vierailleensa hautausmaalla ja sama määrä ilmoitti saaneensa tietoa seurakunnista tiedotusvälineiden kautta.

Oululaisten myönteisyys ylitti jälleen niukasti kaikkien kaupunkien keskiarvon, kun tutkittiin mielipiteitä kirkollisista palveluista ja tapahtumista. Oululaisista yhteensä 55 prosentin mielestä viimeisin kokemus kirkon palveluista oli joko erittäin myönteinen tai myönteinen, 39 prosentin mielestä kokemus oli neutraali ja vain kuuden prosentin mielestä kokemus oli joko kielteinen tai erittäin kielteinen.

Kaikista kaupunkilaisista 53 prosentin mielestä viimeisin kokemus kirkon palveluista oli ollut joko erittäin myönteinen tai myönteinen, 39 prosentin mielestä kokemus oli ollut neutraali ja kahdeksan prosentin mielestä kokemus oli ollut joko kielteinen tai erittäin kielteinen. Alueelliset erot tulivat jälleen esille. Oululaisilla oli enemmän myönteisempiä kokemuksia kuin helsinkiläisillä, mutta Seinäjoella asuvilla oli enemmän myönteisempiä kokemuksia kuin oululaisilla.

Seurakunnilta toivotaan tukea elämän kriiseissä

Suomen suurissa kaupungeissa seurakuntiin liittyy sellaisia mielikuvia kuin luotettavuus, suvaitsevaisuus, avoimuus, uskottavuus, mutta toisaalta myös etäisyys, varovaisuus ja rutiininomaisuus. Kaupunkilaisten mukaan seurakunnat olivat onnistuneet parhaiten kristillisen perinteen siirtämisessä seuraaville sukupolville ja monipuolisten jumalanpalvelusten järjestämisessä.

Kaupunkilaiset toivoivat seurakunnilta eniten vanhusten ja vähäosaisten auttamista ja tukea elämän kriiseissä. Tuomiorovasti Satu Saarinen muistuttaa siitä, että Oulun seurakunnat ovat auttaneet apua tarvitsevia koronapandemian aikana. Hän arvioi, että kirkko on myös selviytynyt hyvin koronapandemian aikana, vaikka epävarmuus ja muuttuvat olosuhteet olivat tuoneet mukanaan haasteita.

Koronarajoitukset ovat koskeneet myös kirkkoa. Saarinen arvioi, että ihmiset tulevat jälleen jumalanpalveluksiin koronarajoitusten päätyttyä.

”Vaikuttaa siltä, että kaipuu kirkkoon, jumalanpalveluksiin, muihin tilaisuuksiin ja kirkollisten toimitusten järjestämiseen on suuri. Uskon siis, että ihmiset palaavat ja ovat jo näin tehneetkin. Tästä iloitsen”, hän kertoo.

Seurakuntien tunnettuuskyselyyn vastasi kaikkiaan 6 796 kaupunkilaista Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Seinäjoella, Rovaniemellä sekä Turussa ja Kaarinassa helmikuun ja maaliskuun 2021 aikana. Kirkon tutkimuskeskus ja NayaDaya Oy toimivat yhteistyökumppaneina tässä hankkeessa.