Oululainen Hannu Hiltunen sai kutsun Riikan MM-kiekkoturnaukseen jäätä jäädyttämään: Se on kunnia-asia

Hannu Hiltunen sai Raksilan jäähallista viran vuonna 1985. Tätä oli edeltänyt ura jääkiekkoilijana Kärpissä ja sen jälkeen Ruotsissa. Hän oli päässyt Raksilan uimahalliin töihin, mutta kun virka aukeni jäähallin puolelle, Hiltunen valittiin siihen.

”En minä tiedä, olisinko koskaan halunnut töihin tänne kylmiin olosuhteisiin”, rauhallinen mies naurahtaa Raksilan jäähallin penkeillä.

Nyt Hiltusella on pitkä ura takanaan jäämiehenä. Kutsua Riikan MM-kisoihin jään tekoon Hiltunen pitää kunnia-asiana. Kutsuja oli Manu Varho, Vierumäen päällikkö, joka on oppinut tuntemaan Hiltusen taidot jääntekokursseillaan.

Jään tekeminen on kuin nimikirjoitus

Intohimo jäähän käy nopeasti ilmi, kun Hiltunen pääsee kertomaan työstään.

”Pitää olla niin sanottua pelisilmää: kun pelaajat luistelevat alkuverryttelyssä, niin siitä näkee, onko jää pehmeä vai kova. Jään tekemiseen tulee paneutua, tuntea tekniikka ja myös talon tekniikka. Se on kuin nimikirjoitus”, Hiltunen kuvailee.

”Raksilan jäätä on kehuttu vuosikymmenet Suomen parhaaksi. Meillä on käytössä ainoana Suomessa tekniikka, jossa pelien aikana voidaan työntää 8-asteista ilmaa jään päälle patjaksi”, Hiltunen kertoo.

”Kun aloitin työt, täällä oli silloin hyvä jääntekijä Raimo Ikonen, joka valmensi minua jään saloihin. Silloin sanottiin, että kestää 5 vuotta, että tulee hyväksi tekijäksi, mutta kaikista ei tule sittenkään. Juhani Tamminen aikoinaan kehui minun jääntekotaitoani, kun hän valmensi Oulussa. Olin nuori mies ja halusin tietysti tehdä mahdollisimman hyvää jälkeä”, Hiltunen muistelee.

Muutos työssä vaatii jatkuvaa kouluttautumista

Jään tekemisessä tulee huomioida kymmeniä pieniä asioita, kuten ajonopeus, veden määrä, kuinka paljon höylätään kerrallaan, mikä on laatan kylmyys ja kuinka paljon halliin tulee yleisöä. Kuluneena talvena yleisöä ei ole hallissa ollut, mikä on helpottanut jään tekijöiden työtä.

”Muutos on ollut ammatissani rajua. Ennen käytiin konehuoneessa vääntämässä venttiiliä, mutta nyt kaikki ohjaus on tietokoneilla. Uusimpana asiana veden laatua pidetään erityisen tärkeänä jään kannalta. Uusiin halleihin rakennetaan omia vedenpuhdistamoja”, Hiltunen kertoo.

”Täytyy olla nöyrä ja imeä koko ajan uutta tietoa. Olen jo yli 60-vuotias, mutta teen yhä kaiken sataprosenttisesti. Paras koulutus, jossa olen ollut, oli viimeisin koulutus Vierumäellä.”

Koronakuplassa Riikassa

Riikan matkaa sävyttää tietysti maailman koronatilanne. Latviaan pääsee vain kutsuttuna työntekijänä, Suomesta pitää olla negatiivinen koronatesti ennen saapumista ja paikan päällä eletään kuplassa vain majoituksen ja hallin väliä kulkien.

”Olemme Riikassa kuukauden ajan. Se on pitkä aika, ja varmasti tulee ikävä vaimoa ja koiraa, mutta tällaisen mahdollisuuden saa vain harvoin”, Hiltunen pohtii.

Hän lähti Riikaan jo toukokuun alussa ja palaa kisojen jälkeen.

Hallista ulos kävellessä Hiltunen näyttää Raksilan hallin seiniltä kuvia. Hän löytyy niin Reijo Ruotsalaisen junnujoukkuekuvasta kuin Kärppien vuoden 1981 mestaruuskuvasta. Hänen elämästään iso osa on Raksilan hallin historiassa.

Jääkiekon MM-kisat alkavat 21. toukokuussa Riikassa.