Mirja Vehkaperä: Toivon Oulun porskuttavan jatkossakin myötätuulessa

Oulu on 417 vuotta vanha. Suuresta Kuntaliitoksesta on nyt lähes 10 vuotta. Olemme taas uuden edessä. Vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet siirtävät puolet budjetista ja puolet henkilöstöstä aluetasolle. Olemme valmistautuneet uudistuksen vaikutuksiin muun muassa myymällä muutamia sote-kiinteistöjä ja vastaamalla hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen tehtävän toteutumiseen kaupungissamme. Perustamme uuden lautakunnan vastaamaan myös kuntalaistemme sote-palveluiden rajapinnassa olevien palveluiden toteutumisen.

Vuodenvaihde tuo tullessaan muutakin. Saamme tilaa elinvoiman, työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen. Olemme kiitettävän hyvin valmistautuneet Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 toteutukseen ja asuntomessutkin kolkuttavat pian ovella. Vuosi 2023 tulee olemaan rakentamisen, isojen elinvoimainvestointien ja kasvun aikaa. Asemakeskus, torinranta, monitoimiareena ja monet muut hankkeet tarvitsevat myötätuulta allensa.

Oulu kasvaa lähes 2000 asukkaan vuosivauhdilla. Elinkeinoelämä on saanut ison piristysruiskeen Nokian uuden kampuksen, Stora Enson toisen kartonkilinjan investoinnista, Junnikkalan sahan sekä uuden pääpoliisiaseman ja vankilan rakentamisesta. Oma kaupunkimme investointiohjelmamme hipoo 200 miljoonan euron rahaa. Rakenteilla on päiväkoteja, kouluja, remontoimme kiinteistöjämme ja parannamme perusinfraa. Kasvun siemeniä pitää luoda laajasti.

Tuleva vuosi tuo sähköisyyttä huhtikuun eduskuntavaalien merkeissä. Olemme kaupunkina mukana C21 ja kutoskaupunkien hallitusohjelmatavoitteissa. Niissä tärkeimpänä tavoitteena on kaupunkien kumppanuuden lisääminen, ilmastokysymysten paikalliset ratkaisut ja riittävien resurssien turvaaminen työllisyyden sekä kuntapalveluiden toteuttamiseen.

Minulla on ilo kertoa, että työmme Pohjoisen kasvu -ohjelman edistämiseksi on otettu hyvin vastaan. Niin ministeriöissä, eduskunnassa, yrityksissä kuin kansainvälisissä pöydissä. Ohjelma julkistettiin alkukeväällä yhdessä Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliittojen, kauppakamarien ja isoimpien kaupunkien kesken. Meillä on tarve saada tulevaan maan hallitusohjelmaan kirjaus Pohjoisen mahdollisuuksista ja vaatimuksista. Elämme täällä luonnonrikkauksien, innovaatioiden ja osaamisen keskellä. Katsetta on syytä kääntää pohjoiseen huoltovarmuuden ja turvallisuuden nimissä. Energia, ruoka, raaka-aineet ja Suomen kasvu tulevat tulevaisuudessa pohjoisesta. Emme vaadi Jäämeriyhteyttä tai raideyhteyttä Ruotsin ja Norjan kautta maailmalle itsekkäistä syistämme, vaan koko Suomea varten. Edunvalvontatyö jatkuu.

Maailman kriisit ulottuvat myös Ouluun. Koronan vaikutukset näkyvät vielä pitkään toiminnassa ja kuluissamme. Venäjän häikäilemätön sota Ukrainaa vastaan tuo epävarmuutta. Olemme kriisien keskellä. Korona, sota, energia, inflaatio – emme varmasti tiedä mitä erityistä vuosi tuo tullessaan. Tärkeintä, että olemme varautuneita kriiseihin ja poikkeustilanteisiin.

Oulun talousarvion ja taloussuunnitelman laadinta on onnistunut mallikkaasti. Isossa kuvassa jatkamme tiukan taloudenpidon aikaa. Tulopuolelta odotamme hyvän työllisyyden kehityksen myötä hyvää verotulojen kehitystä. Emme nosta lainaa ja pyrimme maksamaan myös entisiä lainoja takaisin. Menopuolella sen sijaan meillä on haasteita. Kuluvanakin vuonna olemme hyväksyneet lisämäärärahoja ja menopaineita olisi valtavasti. Rakennamme, korjaamme ja investoimme lähes 200 miljoonan euron edestä.

Hallituksen käsittelyssä teimme yhteisesti kaupunginjohtajan pohjaesitykseen reippaat kymmenkunta esitystä yksituumaisesti. Äänestykseen meni yhdeksän esitystä.

Kotikaupunkimme Oulu porskuttaa myötätuulessa. Osaamisesta, onnistumisesta ja asukkaidemme tyytyväisyydestä saa iloita. Vanha sanonta: Hyvä kello kauas kuuluu! olkoon meidän mottonamme, kun teemme yhdessä tulevaisuutta!