Mikko Jokinen: Hupisaaret voisivat olla Oulun vihreä kulttuuripuisto
Kirjoittaja työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa, erityisalanaan muun muassa kaivostoiminta, luontomatkailu, kulttuurintutkimus ja saamelaisalueen maankäyttökysymykset.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Hupisaaret ovat useasta saaresta ja niitä halkovasta puroverkostosta koostuva kaupunkipuisto Oulussa. Alue rajoittuu Perämereen Oulujoen suistossa ja sijaitsee aivan Oulun keskustan tuntumassa. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa HUBI-hankkeessa on selvitetty, mikä on puistoalueen merkitys kaupunkilaisille ja miten sitä haluttaisiin kehittää hyvinvoinnin, elinkeinotoiminnan, matkailun ja ympäristökasvatuksen paikkana.
Hupisaarten historia monikäyttöalueena alkaa viimeistään 1700-luvulta. Alueella on poltettu viinaa, viljelty hyötykasveja ja rakennettu kauniita puutarhamaailmoja. Hupisaaret ovat olleet ensin säätyläisten, sittemmin myös rahvaan virkistysalue. Musiikkiesityksiä on ollut jo varhain. Åströmin tehtailla oli oma lastentarha, joka muistetaan yhä. Mutta keskiössä on aina ollut vehmas, monipuolinen ja hyvinvointia tuottava luonto. Hupisaarten todellinen erikoisuus on puroissa kuteva taimen, jonka elvyttämisessä Luke on ollut mukana.
Kysyimme tämän päivän oululaisilta, mitä alue heille merkitsee ja millainen tulevaisuus Hupisaarille halutaan. Alue on nykyisinkin tärkeä ja alueen tarjoamia hyötyjä ja palveluita halutaan turvata ja kehittää.
Tulosten mukaan Hupisaaret on kaupunkilaisille tärkeä hyvinvoinnin kannalta. Alue tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen ajanviettoon niin lapsille, aikuisille kuin lapsiperheillekin. Hupisaaret ovat luonnonpaikka: sanat ”luonto”, ”vehreä” ja ”purot” assosioituvat vahvasti alueeseen. Hupisaarten taimenen on nähnyt vain reilu 10 prosenttia vastaajista, mutta sen palauttamista pitää tärkeänä 70 prosenttia vastaajista. Hupisaaret toimivat ympäristötietoisuuden kasvualustana. Ylipäätään alueen luonnontilaisuuden säilyttäminen on oululaisille keskeistä.
Erityisesti yritykset ja yhteisöt toivovat, että Hupisaaria brändättäisiin entistä tunnetummaksi luonnon- ja kulttuurin yhteiseksi tilaksi, eräänlaiseksi Oulun Hyde Parkiksi, joka palvelee myös matkailua.
Kaupunkilaiset toivovat alueelle lisää kahvila- ja ravintolapalveluja sekä kulttuuritoimintaa. Näille on kuitenkin omat reunaehtonsa. Merkittävää rakentamista – varsinkaan yksityistä – ei luonnontilaiseksi miellettyyn paikkaan kaivata. Kevyet ratkaisut, kuten katukahvilat ja pop-up -ravintolat voisivat olla ristiriidaton mahdollisuus kehittää aluetta. Matalan kynnyksen lava kaikille esittäville taiteille ja itseilmaisun muodoille monipuolistaisivat ja vahvistaisivat alueen imagoa. Hupisaarille voidaan tuoda kevyesti liikuteltavaa kuva- ja ympäristötaidetta, joka ei vaadi raskaita rakenteita.
Erityisesti yritykset ja yhteisöt toivovat, että Hupisaaria brändättäisiin entistä tunnetummaksi luonnon- ja kulttuurin yhteiseksi tilaksi, eräänlaiseksi Oulun Hyde Parkiksi, joka palvelee myös matkailua. Tärkeydestään huolimatta Hupisaaria ei välttämättä tunnisteta kovin hyvin. Vastauksissa korostettiin, että alueen identiteettiä ja tunnettavuutta pitää vahvistaa ja saavutettavuutta helpottaa. Alueen monipuolista historiaa olisi syytä nostaa esiin ja tuotteistaa. Tähän paneudutaan HUBI-hankkeessa, jossa Hupisaarista on tarkoitus luoda entistä tärkeämpi ja monipuolisempi osa Oulun matkailutarjontaa.
Hupisaarten liepeillä toimii jo nyt useita kahviloita, ravintoloita, museoita ja tiedekeskus. Oulun kaupunki on päättänyt hakea Ouluun valtakunnallista Erä- ja luontokulttuurimuseota (Kaleva 19.1.2021). Se halutaan sijoittaa kaupungin keskustaan, jotta se olisi mahdollisimman saavutettava.
Mikä olisikaan luontevampi kuin paikka Hupisaarten lähialueelta!
Alkuperäinen blogikirjoitus on julkaistu 28.1.2021 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla.