Kertotaulu- ja päässälaskupusseilla ensiaskeleet Pisan huipulle

Nyt on uutisoitu, että lapset ja nuoret kantelevat oikeuskanslerille. Matematiikan syrjiminen ja mollaaminen olisivat ihan kunnon valituksen paikka. Jokaisella lapsella on oikeus rauhoittua opiskelemaan matematiikkaa ilman, että härpäkkeet haittaavat keskittymistä. Jo tasa-arvon vuoksi pitäisi löytää matematiikan merkitystä ymmärtäviä opetusministereitä. Eikö heitä voisi valita eduskunnan ulkopuolelta? 
 
Esimerkiksi Oulun ja kolmen muun yliopiston dosentti, matemaatikko, historioitsija ja kirjailija Osmo Pekonen on väitellyt tohtoriksi kaksi kertaa: hän on filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on asunut ja työskennellyt useaan otteeseen Ranskassa, jossa arvostetaan matematiikkaa kulttuurina. 
 
Kanavassa 6/2015 Pekonen kirjoittaa, että Ranskassa ”Suomi maalataan hölmöläisten kansakunnaksi, joka tuhoaa koulunsa, kielensä ja kulttuurinsa, jota Ranskan ei pidä ryhtyä jäljittelemään. Koulu muutetaan viihteeksi, mitään vaikeaa tai haasteellista ei edes yritetä opettaa. Suomi lakkauttaa jopa kaunokirjoituksen.” 
 
Tuntuu kummalliselta, että valtiolla on vara palkata Ylen kalliita toimittajia pienen kansanryhmän kahvitteluun, mutta Ylen kanaville ei saada matematiikkaohjelmia. Matematiikkauutiset ennen urheilu-uutisia panisivat päätkin hyrräämään. Matemaatikko- ja matematiikkaa harrastavien piireistä löytyisi varmasti talkoohenkeä avustajiksi kuten Suomi100-juhlavuonna, jolloin matematiikka unohdettiin muun kultuurin loisteessa. 
 
Sosiaalinen media tietää kertoa, että vuosi 2020 on matematiikan vuosi ja vuoden matemaattisten aineiden opettajaksi on valittu oululainen Piia Haapsaari, Matikka-Pii*a, Muhoksen lukiosta. Ainakin Oulun seudulle on tulossa näyttäviä tapahtumia, kuten piin päivän pii-palot Oulun kaupunginkirjastolla 14. maaliskuuta.

Oulussa ollaan elvyttämässä 30-vuotista perinnettä, päässälaskukilpailuja. Kunnon koitokset järjestetään Valkiassa Mahtavaa matematiikkaa -päivänä 5.11. Facebookin ryhmässä ”Rakastan matematiikkaa” ideoidaan jo kertotaulu- ja päässälaskupusseja. Pussien sisältöjä voi kerätä koko elämänsä ajan vanhuuden varalle ja hyödyntää ne päivittäisenä aivojumppana.  

Pussi-idea on peräisin ajalta, jolloin lapseni olivat alakouluiässä. Opetin kertotaulua niin, että teimme laput, joihin toiselle puolen kirjoitettiin kertolasku, esimerkiksi 2×3, ja toiselle puolelle tulos. 

Pantiin ne muovipussiin ja harjoiteltiin niin kauan, että opittiin. Nostettaessa saattoi tulla vastauspuoli, jolloin oli mietittävä, mlnkä lukujen tulo on kyseessä. 

Kun kahden kertotaulu oli opittu, siirryttiin kolmen kertotauluun ja kun se oli opittu, yhdistettiin samaan pussiin kahden kertotaulun kanssa ja tarkistettiin osaaminen. 

Näin jatkettiin. Lopulta samassa pussissa oli koko kertotaulu. Sitä oli helppo kerrata vaikka koko perheellä. Koululaiset voivat kysellä toisiltaan. Näin alakoululaiset oppivat lukujen tekijöihinjakoa, jolla on merkitystä muun muassa murtolukulaskuissa.  

Sama menetelmä sopii kielten opiskeluun. Käyttipä sitä kummityttöni farmasian opinnoissaan kemian kaavojen opettelussa ja menetelmä tarttui muihinkin opiskelijoihin. 
Toiseen pussiin keksitään päässälaskuja. Päässälaskukikat auttavat kilpailuissa ja niiden perusteiden miettiminen matematiikan ymmärtämisessä.  
 
Käsin laskemalla käsittää. Ne jotka osaavat allekkain kertomisen, keksivät nopean tavan laskea seuraavat kertolaskut. Kerro luvulla 11 luvut 10 – 18, 20 – 27, 30 – 36, 40 – 45, 50 – 54, 60 – 63, 70 – 72, 80 – 81, 90. 
Mahtavaa matematiikan vuotta 2020! 
 
Alli Huovinen
Valtakunnan virallinen matikkatäti