Järjestöt voimavarana kunnan hyvinvointityössä
Kirjoittaja on projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hankkeessa.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kuntien perustehtäviin mm. kuntalain ja terveydenhuoltolain pohjalta. Tehokkainta ja tuloksellisinta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on silloin, kun siihen saadaan kunnassa mukaan myös muut toimijat kuten järjestöt ja yhdistykset.
Pohjois-Pohjanmaalla on PRH:n rekisterin mukaan noin 6700 eri alojen järjestöä ja yhdistystä. Kuntien järjestöyhdyshenkilöiden mukaan näistä toimii aktiivisesti noin 4000. Suurin osa järjestöistä ja yhdistyksistä toimii vapaaehtoisvoimin, mutta osassa järjestöjä on myös palkattuja ammattilaisia.
Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta on laatinut kunnille suosituksen järjestöyhteistyöhön. Yksi suosituksen teemoista on järjestöjen osallistuminen kunnan hyvinvointityöhön:
”Järjestöneuvottelukunta suosittaa, että järjestöt otetaan mukaan hyvinvointityöhön ja -rakenteisiin kunnassa. Hyvinvointikertomus ja –suunnitelma valmistellaan yhdessä järjestöjen kanssa.
Järjestöjen tuottamaa kokemustietoa ja järjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään kunnan hyvinvointityössä sekä palvelujen kehittämisessä. ”
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke selvitti kunta-järjestöyhteistyön tilaa neljännen kerran keväällä 2020. Hankkeen alkaessa syksyllä 2017 kuudessa kunnassa oli järjestöedustaja mukana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä johtavassa hyte-ryhmässä. Keväällä 2020 järjestöedustajia oli mukana jo 18 kunnan hyte-ryhmässä. Oulun kaupungin vastauksen mukaan kaupungin hyte-työryhmässä ei ole mukana järjestöedustajia.
Niistä kunnista, joiden hyte-ryhmässä oli mukana järjestöedustaja, kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että järjestöedustajan mukana olo oli tuonut hyte-ryhmän työskentelyyn lisäarvoa. Loput eivät osanneet sanoa, oliko järjestöedustaja tuonut työskentelyyn lisäarvoa – ilmeisesti siksi, koska vastaajat eivät välttämättä itse kuuluneet hyte-ryhmään.
Millaista lisäarvoa järjestöt voivat hyte-ryhmän työskentelyyn sekä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön tuoda? Järjestöt toimivat kuntalaisten arjessa ja keskuudessa tavoittaen, kohdaten ja auttaen erilaisissa elämäntilanteissa ja ongelmissa. Järjestöjen ammattilaisille ja vapaaehtoisille kertyy runsaasti hiljaista tietoa järjestön kohderyhmän tarpeista ja haasteista sekä palvelujen toimivuudesta ja toimimattomuudesta. Järjestöt myös tarvitsevat tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista voidakseen suunnata omaa toimintaansa tarpeiden ja potentiaalisen kysynnän mukaan. Järjestöt ovat kunnan kanssa samalla puolella: kuntalaisen puolella!
Järjestöjen osallistumisen kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön voi toteuttaa myös muuten kuin ottamalla järjestöt mukaan hyte-ryhmän työskentelyyn. Tämä voi tapahtua mm. nimeämällä kuntaan järjestöyhdyshenkilö(itä), kutsumalla järjestöjä säännöllisesti koolle, keräämällä järjestöiltä kokemustietoa, osallistamalla järjestöt hyvinvointikertomus ja -suunnitelmatyöhön sekä palvelujen kehittämiseen ja tarjoamalla järjestöille kuntalaisiin liittyvää tietoa, mm. indikaattoritietoja kansallisista tietovarannoista sekä palvelujen käyttöön liittyvää volyymitietoa. Tätä kaikkea Oulussa onneksi jo tehdään!
Järjestöt ja niiden toteuttama toiminta ovat merkittävä voimavara kunnan hyvinvointityössä – jos ne halutaan nähdä sellaisena. Ilahduttavasti monissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa järjestöjen merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan aikaisempaa paremmin. Olemme matkalla kohti Järjestöystävällistä Pohjois-Pohjanmaata!