Heli Marjeta-Huhtalo: Omavalvonnan osallistavan johtamisen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä
Näkökulman kirjoittaja Heli Marjeta-Huhtalo on asiantuntija Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen ikäihmisten palveluissa. Kuva: Aune Hinkula
Omavalvonta on palveluiden tuottajan omatoimista laadun ja asiakkaan turvallisuuden varmistamista. Tämä on kehittämisen kohteena Oulun kaupungin ikäihmisten ympärivuorokautisissa palveluissa. Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollossa omavalvonnasta säädetään lainsäädännöllä. Omavalvontasuunnitelma on palveluntuottajan turvallisuus- ja laatulupaus asiakkaalle ja hänen läheisilleen, lupaviranomaisille ja sopimuskumppaneille. Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä.
Omavalvonnan osallistavan johtamisen toimintamalli ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen kehitettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Sen tarkoituksena oli edistää henkilökunnan osallistumista omavalvontasuunnitelmaan laatimiseen. Tarkoituksena oli myös toimintamallin käyttöönoton edistäminen. Omavalvontasuunnitelma on samalla myös yksikön perehdyttämisen ja riskienhallinnan väline.
Omavalvonta on asiakasturvallisuuden perusta ja valvonnan ensisijainen muoto. Omavalvonnalla tarkoitetaan lakisääteistä velvollisuutta valvoa omaa toimintaansa. Omavalvonta on palvelujen tuottajan omatoimista laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön, lupaehtojen ja palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset. Yksikön esihenkilö johtaa ja vastaa omavalvontasuunnitelman laatimisesta sekä henkilökunnan osallistamisesta omavalvontasuunnitelman laadintaan.
Jokaisella työntekijällä on velvollisuus työskennellä niin, että palvelussa yhteisesti sovitut toimintatavat ja käytännöt toteutuvat. Omavalvonta on riskienhallintaa ja siksi omavalvontasuunnitelman laatimiseen tulee henkilökunnan osallistua. Yksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä laatima omavalvontasuunnitelma toimii yksikön riskienhallinnan ja perehdytyksen tärkeimpänä välineenä. Henkilökunta oppii tunnistamaan toiminnassaan kriittiset työ vaiheet ja epäkohdat, joihin tarttumalla riskien toteutuminen voidaan ehkäistä tai lieventää niiden seurauksia. Henkilökunta oppii ymmärtämään ja hallitsemaan paremmin yksikön työtehtäviä sekä yksikön ja organisaation perustehtävää. Henkilökunta tietää miten organisaatio toimii ja miten sen tulisi toimia turvallisuuden näkökulmasta.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksena syntyi toimintamalli omavalvonnan osallistavaan johtamiseen, jota on kehitetty ja testattu Sanninkodin esihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa.
Toimintamallissa esihenkilöt ja henkilökunta laativat omavalvontasuunnitelman yhdessä ja jatkossa myös päivittäminen toteutetaan yhteistyössä. Henkilökunnan vastuualueet määritellään osaamisen, motivaation ja vastuualueiden mukaan. Omavalvontasuunnitelman laadintaan nimetään ryhmät ja vastuualueet, sovitaan työskentelytavat, työskentelyalustat ja toiminta aikataulutetaan. Esihenkilö seuraa omavalvontasuunnitelman toteutumista.
Kehittämispäiviä ja työpajoja hyödynnetään omavalvontasuunnitelman työstämiseen ja käsittelyyn. Omavalvontasuunnitelmaa käydään säännöllisesti läpi palavereissa. Omavalvontasuunnitelman laadinnassa korostetaan yksikkökohtaisuutta. Omavalvontasuunnitelman saavutettavuutta tehostetaan laittamalla se nettisivuille ja luettava versio on yksiköissä saatavilla. Osallistavalla johtamisella laadittu omavalvontasuunnitelma toimii yksikön perehdytyksen ja riskienhallin välineenä.
Toimintamalli on yksikön johdolle hyödyllinen työkalu omavalvonnan johtamiseen. Toimintamallin avulla yksikön henkilöstö ymmärtää omavalvonnan merkityksen ja esihenkilö yhdessä henkilöstön kanssa kykenee kattavasti vastaamaan omavalvonnan toteuttamisesta.
Omavalvontasuunnitelma toimii henkilökunnalle ja johdolle monipuolisena arjen työvälineenä, joka sisältää mittareita sekä menetelmiä omavalvonnan toteuttamiseen. Yksikön riskienhallinta tehostuu. Asiakkaiden ja omaisten saama hyöty näkyy palvelunlaadussa.