Ari Alatossava: Lähijunaliikenteen kehittäminen tulee nähdä kaupunkikehityshankkeena

Kirjoittaja on Oulun kaupungin konsernijohtaja Ari Alatossava. Kuva: Sanna Krook

Uutiset

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Lähijunaliikenteestä on viime vuosina puhuttu paljon. On niitä, jotka uskovat, että lähijunaliikenne Oulun seudulla on mahdollista ja että kokeilemalla voimme osoittaa junaliikenteen toimivuuden. Ja on niitä, jotka sanovat, että ei toimi Oulussa. Väestöä on liian vähän, vuorovälit liian harvat ja liikennöinti liian kallista.

Aiheesta on tehty useampi selvitys. On selvitetty liikennemääriä, investointikustannuksia, tarvittavan julkisen tuen määrää. Kaikki nämä perustuvat pöytälaatikkotarkasteluun, erilaisin perustein tehtyihin oletuksiin ja jostain toisaalta saatuihin kokemuksiin.

Kuntien keskeistä toimivaltaa on maankäyttö. Oulun seudulla on jo vuosia tehty kuntien yhteistä maankäytön suunnittelua. Kaavoituksella päätetään, missä kuntalaiset asuvat, missä käyvät töissä ja missä kaupat sekä liikunta- ja harrastuspaikat sijaitsevat. Ja miten paikasta toiseen liikutaan.

Oulussa keskustan ulkopuolisia asukasmäärältään suurimpia asuinalueita ovat etelässä Kaakkuri, idässä Hiukkavaara, pohjoisessa Kaijonharju, Koskela, Pateniemi. Entiset kuntakeskukset, Haukipudas, Kiiminki ja Oulunsalo ovat merkittäviä asutuskeskittymiä. Nämä asuinalueet ja koko Oulun seudun maankäyttö on rakentunut olemassa olevan päätieverkon varaan. Oulun seutua on suunniteltu ja rakennettu niille, joilla on oma auto. Muuta vaihtoehtoa ei ole ollut tarjolla.

Tämä ei ymmärrettävästi tue lähijunaliikennettä. Junaradan varrella ei ole asutusta, koska sitä ei sinne ole kaavoitettu eikä rakennettu. Miksi näin? Koska rataa ei ole ollut olemassa alueen saavutettavuuden näkökulmasta. Ei ole asemia eikä laitureita, joissa juna pysähtyisi ja josta kyytiin pääsisi. Lähijunaan voisi tällä hetkellä nousta vain Kempeleen asemalla ja Oulussa rautatieasemalla, ei muualla. Ei ole vaikea ennustaa, että jos lähijunaliikenteen kokeilu aloitettaisiin nykyisessä tilanteessa, se ei menestyisi.

Oulun kaupunki on asettanut tavoitteeksi, että kaupungin väkiluku kasvaa 230 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Nyt asukkaita on 212 000, kaupunki kasvaa lähes 20 000 asukkaalla eli Kempeleen asukasluvun verran tämän vuosikymmenen aikana. Viime vuonna muuttovoitto oli suurinta sitten vuoden 2001. Jos kasvu jatkuu tavoitteen mukaisesti noin prosentin vuodessa, vuonna 2040 Oulussa on yli 40 000 asukasta nykyistä enemmän.

Kaupunki ei ole pysyvä vaan se muuttuu. Muutosta ohjataan maankäytöllä ja kaavoituksella.

Maahanmuuton osuus muuttovoitosta oli viime vuonna puolet, lähes 1200. Pääosin tänne muuttavat tulevat Aasiasta. Tällä hetkellä vieraskielisiä asuu Oulussa noin 12 000. Jos kasvu jatkuu edellisen vuoden mukaisesti, Oulussa asuu vuonna 2040 yli 30 000 vieraskielistä.

Missä tulevat uudet oululaiset haluavat asua ja millä he haluavat liikkua? Haluammeko, että osa Oulun kasvusta tapahtuu junaradan varteen ja sitä kautta lähijunasta tulee oikeasti järkevä ja toimiva osa liikennejärjestelmää. Haluammeko, että lähijunat kulkevat, niihin pääsee kyytiin ja niihin riittää asiakkaita. Lähijuna olisi kiinteä osa kaupunkiseudun muuta joukkoliikennettä.

Päätös on meidän itsemme käsissä. Jos haluamme näin tapahtuvan, me kaavoitamme uusia asuin- ja työpaikka-alueita radan varteen ja rakennamme tarvittavan infrastruktuurin samalla tavalla kuin olemme nykyisetkin asuinalueet kaavoittaneet ja rakentaneet ja sitä kautta asumisen niillä alueilla mahdollistaneet.

Tehtyjä selvityksiä vaivaa näköalattomuus. Kaupunki ei ole pysyvä vaan se muuttuu. Muutosta ohjataan maankäytöllä ja kaavoituksella. Asuin- ja työpaikka-alueen sijainti ja saavutettavuus on jatkossakin onnistuneen kaupunkikehityksen lähtökohtia. Lähijunaliikenteen kehittäminen tuleekin nähdä kaupunkikehityshankkeena, joka lisää Oulun elinvoimaa ja vetovoimaa.

Kasvavalla kaupunkiseudulla junien asema-alueet tulevat olemaan kiinteistökehittäjille haluttuja rakennuspaikkoja, koska junaratoja ja asemia rakennetaan vuosikymmeniksi ja alueet ovat rakennuttuaan helposti saavutettavissa. Kaupunki tulee saamaan sijoittamansa rahat takaisin maankäyttösopimuksin.

Ari Alatossava