ALUEVAALIT 2022: Mauri Järnström 29: Digipalvelujen saavutettavuustyö haastaa koko julkista sektoria

Aluehallintouudistus on iso muutos, jonka johtaminen vaatii strategiaa. Esimerkiksi tietojärjestelmien yhdistäminen on vaativa prosessi, joka edellyttää rahoituspohjaa ja digitaitoja. Hyvinvointipalvelut eivät saa kärsiä muutoksen aikana, eikä sen toteuduttua, joten uudistus edellyttää jatkuvaa oppimista ja muutoksen hallintaa. Digipalvelut eivät korvaa lähipalveluja, mutta ne täydentävät niitä, etenkin harvaan asutuilla alueilla. Toteutuksessa asukas- ja asiakasnäkökulma on pidettävä keskiössä.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollosta edellyttää, että hyvinvointialueen on turvattava järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaisuus, esteettömyys ja saavutettavuus. Digitaalisia palveluja on tarkasteltava sekä käyttäjän että palvelujen tarjoajan näkökulmasta. Kehittämisessä on huomioitava digitaidoissa ja resursseissa ilmenevät erot ja puutteet. Tarvittavat välineet ja tietotekniset taidot voivat olla puutteelliset. Pääasialliset käyttäjät ovat tottuneita tietotekniikan käyttäjiä. Palvelujen tarjoajan on kyettävä toteuttamaan palvelut yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuna palvelukokonaisuuksina ja alueen väestön tarpeet huomioiden lähellä asiakkaita.

Keskustan tavoite omasta soteasemasta tai -pisteestä jokaisessa kunnassa ei sulje pois, etteikö sujuvia ja saavutettavia ratkaisuja voida tarjota monipuolisesti. Miten saavutetaan ja tuodaan palveluja oikeaan aikaan ja paikkaan? Asiakkaat tarvitsevat ohjausta, tukea ja onnistumisen kokemuksia järjestelmien käytössä, joten digipalvelujen käytössä tulisi tarvittaessa saada ohjausta ja neuvontaa.

Näin myös Eija Kivekäs katsoo väitöskirjassaan sähköisten terveyspalveluiden hyödyllisyydestä ja helppokäyttöisyydestä, että ”vastaanotolla terveydenhuollon ammattilainen ja potilas voisivat yhdessä käydä läpi terveysmerkintöjä tai saatavilla olevaa tietoa. Sähköiset tietojärjestelmät on nähtävä välineenä, jolla pyritään parantamaan epätasapainoa kysynnän ja tarjonnan välillä. Onnistunut digitalisaatio tehostaa hoitoprosessia ja parantaa tuottavuutta sekä parantaa potilasturvallisuutta.”

Kivekäs havaitsi, että ”potilaiden asenteet sähköisiä terveyspalveluja kohtaan olivat myönteiset ja tietojen saatavuutta pidettiin ensisijaisena hyötynä. Merkittävimmäksi ulkoiseksi tekijäksi nousi sähköisten terveyspalveluiden mielekkyys.”

Digi arkeen -neuvottelukunnan mukaan digitalisaatiolla on mahdollisesti syrjäyttävä vaikutus. Keskeinen haaste on digipalveluiden saavutettavuuden ja esteettömyyden varmistaminen yhdenvertaisen käytön turvaamiseksi. Saavutettavuuslaki (2019) pohjaa EU:n direktiiviin julkisen sektorin verkkopalveluiden saavutettavuudesta, joka julkisten organisaatioiden lisäksi velvoittaa osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioita noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Saavutettavuuden varmistamisesta hyötyvät kaikki.

29 Mauri Järnström (kesk.)
FM, Hallintotieteiden yo,
Opinto-ohjaaja