ALUEVAALIT 2022: Maire Mäki 156: Hyvinvointialue haastaa yhteistyörakenteet

Vuoden 2023 alusta lukien pääosasta hyvinvointipalveluista vastaa uusi hyvinvointialue ja osittain kunnat. Palveluita tuottavat myös järjestöt ja yksityiset palveluiden tuottajat. Toimivalla yhteistyöllä voidaan vaikuttaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen ja kustannusten hillintään.  

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteisiä asiakkaita. Yhteisasiakkuus koskee erityisesti lapsiperheitä, nuoria, maahanmuuttajia, työttömiä ja osatyökykyisiä ja syrjäytymisvaarassa olevia. Työllisyysasioissa yhteisasiakkuuteen liittyy myös valtio, joka tuottaa työllisyyspalveluita TE-toimiston kautta. Hyvinvointialue ei toimi yksin ja nyt muodostuu uusia yhdyspintoja eri tahojen palveluihin.

Oulun seudulla on useita esimerkkejä toimivasta yhteistyöstä, joissa palveluita on onnistuneesti koottu yhteen asiakkaiden parhaaksi. Yhtenä esimerkkinä tästä on Työllisyyden ekosysteemi, jossa tehdään toimia työllisyyden parantamiseksi yhdessä ja toinen toistemme osaamista hyödyntäen. Tavoitteet on asetettu yhdessä, toimet suunnitellaan yhdessä ja myös resurssitarkastelua tehdään yhteisessä pöydässä. Näin vältetään palveluiden katvealueet ja toisaalta päällekkäiset palvelut. Hyvinvointialueen ja työllisyyden yhteistyöalueita on kuntouttavassa työtoiminnassa, aikuissosiaalityössä, kuntoutuksessa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Jo toimivia ja vakiintuneita yhteistyömalleja ja toimintatapoja on syytä vaalia jatkossakin.

Yhteiset investoinnit vaikuttaviin ja tehokkaisiin toimiin luovat elinvoimaa. Investoimalla kansalaisten terveyden, koulutuksen, työllisyyden, sukupuolten tasa-arvon ja sosiaaliseen suojeluun edistämme myös talouskasvua. Kun työllisyysaste saadaan nousemaan, myös elinvoima ja hyvinvointi alueellamme lisääntyy.

Vaikuttavuustarkasteluun on syytä ottaa myös ennaltaehkäisevät toimet. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Ennaltaehkäisevän työn taloudellisista vaikutuksista puhuttaessa aikaikkuna venyy useisiin vuosiin ja se on tarpeen ottaa huomioon taloussuunnittelussa. Toimien vaikuttavuusketjuja on hyvä analysoida yhdessä kustannustietoisesti.

Palvelujen yhteensovittamisesta hyötyvät erityisesti asiakkaat, jotka käyttävät paljon tai monialaisesti palveluja. Palveluketjuja ei kannata päästää katkeamaan. Palvelujen vahvaan integraatioon uudistus antaa mahdollisuuksia.

Hyvinvointialueella tarvitaan yhteistyön rinnalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa, selkeät tavoitteet, sopivat indikaattorit, vaikutusten arviointia, kustannustehokkuuden arviointia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Näillä mietteillä – ”Yhdessä rakentaen tulee paras.”

156 Maire Mäki (sd.)
johtaja, filosofian tohtori