ALUEVAALIT 2022: Eija Säilynoja 384: Vaihdevuosioireita ei tunnisteta riittävän hyvin – lisää gynekologisia palveluita
Eija Säilynoja (vas.) ehdolla tammikuun aluevaaleissa 2022.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Gynekologisia palveluita ei tarjota riittävän kattavasti julkisella puolella. Kaikilla naisilla ei kuitenkaan ole taloudellisesti mahdollisuutta hakeutua yksityisen erikoislääkärin vastaanotolle – pienituloiselle lääkärin tutkimus ja siihen liittyvät muut maksut voivat olla ylivoimainen este.
Naiset tarvitsevat läpi elämänkaaren useita erilaisia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita. Näitä palveluja tarvitsevat myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvat. Tämän takia kaikilla gynekologisia palveluja tarvitsevilla tulee olla oikeus päästä tarvittaessa yhteiskunnan tuottamien palvelujen piiriin matalalla kynnyksellä.
Vasemmistonaisten vaaliohjelmassa esitämme, että gynekologista osaamista tulee lisätä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Useat gynekologiset vaivat ovat nykyisellään alidiagnosoituja.
Ehkäisyneuvontapalvelut pitää laajentaa kattamaan seksuaaliterveyttä kokonaisuutena. Hyvinvointialueen tulee tarjota alle 25-vuotiaille maksuton ehkäisy. Maksuttoman ehkäisyn tulisi olla mahdollista myös vuoden sisällä synnyttäneille ja päihdepalvelujen asiakkaille, jos he itse sitä haluavat.
Vaihdevuosioireita ei tunnisteta riittävän hyvin. Kun vaivoja ei osata yhdistää vaihdevuosiin, tehdään oireista kärsiville monenlaisia kokeita, kuten reuma- ja sydämen rasituskokeita, röntgen- ja magneettikuvauksia sekä otetaan sydänfilmejä.
Tutkimukset saattavat jopa pitkittää vaihdevuosiin liittyvää oireilua, kun vaivojen todellista syytä ei tunnisteta. Esimerkiksi vaihdevuosista johtuva vaikea uniongelma vaikuttaa oleellisesti toimintakykyyn, mikä voi johtaa sairauslomaan ja masennusdiagnoosiin.
Vaihdevuosien tuomista ongelmista pitää päästä keskustelemaan lääkärin kanssa oikeaan aikaan, ja oireet pitää tunnistaa nykyistä paremmin myös perusterveydenhuollossa.
Kun oireet hoidetaan oikein, vältytään naisten elämänlaatua tarpeettomasti heikentäviltä ongelmilta ja voidaan kohdentaa resursseja tarkoituksenmukaisemmin. Vaihdevuositietämyksen lisääminen on siis myös taloudellisesti kustannustehokasta.
384 Eija Säilynoja (vas.)
Sosiaalialan esihenkilö, eläkkeellä