ALUEVAALIT 2022: Anna-Liisa Lämsä 256: Vaikuttavuutta sotepalveluihin

Soteuudistuksessa on kyse paitsi palvelujen siirrosta kuntien järjestämisvastuulta hyvinvointialueen järjestettäviksi, myös palvelujen kehittämisestä. Kehittämiskohteina ovat muun muassa asiakaslähtöisyys, painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista kohti varhaista tukea ja palveluintegraatio. Nämä kehittämiskohteet näkyvät vahvasti myös omissa vaaliteemoissani. Tähän ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten syrjäytymistä sosiaalihuollon asiakirjojen valossa käsittelevän väitöskirjatutkimukseni yhteydessä tekemäni havainnot.

Tutkimukseni kohdejoukkoon kuului lähes tuhat 0–25-vuotiasta sosiaalihuollon asiakasta, joiden elämään tutustuin sosiaalihuollon asiakirjojen kautta. Kohdejoukon rajaaminen sosiaalihuollon asiakkaisiin sisälsi oletuksen asiakkaiden ongelmista. Yksi keskeinen löytö tutkimuksessa oli kuitenkin se, miten osa lapsista ja nuorista selviytyi elämässään hyvin erilaisista vaikeuksista huolimatta. Kun he saivat apua sitä tarvitessaan ajoissa, riitti pieni tuki myös pitkällä tähtäimellä. Kyse saattoi olla esimerkiksi tukiperheen tai -henkilön saamisesta lapselle/nuorelle tai harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, joka mahdollisti harrastustoimintaan osallistumisen. Viiden vuoden aikana perhe ei välttämättä tarvinnut mitään muuta tukea.

Aina apua ei ollut kuitenkaan saatavilla silloin, kun sille olisi ollut tarve. Osa asiakkaista oli joutunut turhaan hakemaan apua.  Vaikeudet eivät joko olleet riittävän pahoja tai eri palvelupaikoissa todettiin, ettei asiakas kuulunut heidän kohderyhmäänsä. Kun asiakas jäi ilman tarvitsemaansa tukea, pääsivät ongelmat pitkittymään ja kasaantumaan, kunnes jonkun oli pakko puuttua tilanteeseen. Tuossa vaiheessa apua saatettiin antaa kuin saavista kaataen, mutta sillä ei silti saavutettu haluttuja tuloksia. Monesti tuntui, että mitä enemmän apua tarjottiin, sitä suuremmaksi avun tarve kasvoi, eikä asiakas tullut kaikesta avusta huolimatta autetuksi.

Niin lastensuojelussa, mielenterveyspalveluissa kuin myös päihdepalveluissa painopiste on korjaavissa palveluissa. Varhaista tukea on monessa tapauksessa vaikea saada. Asiakas, joka ei pärjää enää omin voimavaroin, mutta ei täytä korjaavan palvelun kriteereitä, voi tippua palveluketjussa väliin jo ennen palveluun pääsyä. Korjaavissa palveluissa ongelmia tuottaa puolestaan se, jos tarjottavia palveluja ei yhteensoviteta ja katsota asiakkaan tilannetta kokonaisuutena. Tuolloin palvelut voivat olla ainakin osin toistensa kanssa päällekkäisiä ja niiden tavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenään, jolloin pahimmillaan kukaan palveluntarjoajista ei saavuta omia tavoitteitaan. Päällekkäisyydet ja ristiriitaiset tavoitteet kuluttavat myös rajallisia resursseja.

Miten siis tulisi toimia, jotta palvelut olisivat vaikuttavia? Yksi keskeinen muutostarve on painopisteen siirtäminen varhaiseen tukeen. Kun apua tarjotaan perustasolla varhaisessa vaiheessa, eivät ongelmat ennätä kasvaa liian suuriksi ennen avun saamista. Ajoissa annettu apu on tehokkainta ja se on myös asiakaslähtöistä asiakkaan ollessa aktiivinen osapuoli palveluprosessissa. Ajoissa annettu apukaan ei ennaltaehkäise kokonaan pitkittynyttä ja jatkuvampaa avun tarvetta. Noissa tilanteissa on palvelujen tuloksellisuuden näkökulmasta tärkeää, että tehdään huolellinen palvelutarvearvio ja asiakkaalle tarjotaan sitä apua, jota juuri hän tarvitsee juuri sillä hetkellä. Tämä tarkoittaa myös asiakkaan tarvitsemien eri palvelujen yhteensovittamista ja asiakkaan kohtaamista kokonaisena ihmisenä sen sijaan, että tarkasteltaisiin vain pientä palasta hänen elämästään kerrallaan.

Kaikkein helpoiten palvelujen yhteensovittaminen onnistuu, kun palveluja tarjotaan yhden luukun periaatteella. Kun on yksi paikka, josta hakea apua, ei asiakas joudu myöskään turhaan etsimään tarvitsemaansa palvelua.  Yhden luukun periaatteella toimivassa palvelussa asiakas on myös helpompi ohjata oikea-aikaisesti oikean palvelun piiriin, olipa kyse siitä, mitä palvelua asiakas tarvitsee alun alkaen tai siirtymistä palvelusta toiseen ja ehjien palveluketjujen muodostumisesta.  

Kun palvelut ovat oikea-aikaisia, ovat ne vaikuttavia ja yhteensovitettuina myös kustannustehokkaita. Palveluja yhteensovittamalla saadaan säästöjä päällekkäisyyksien poisjäämisestä. Säästöjä tulee myös siitä, etteivät kaikki palvelut ole ajankohtaisia ainakaan heti, jos koskaan. Kun asiakkaan tilannetta katsotaan kokonaisuutena ja palvelut yhteensovitetaan, vähemmän on enemmän.

256 Anna-Liisa Lämsä (kok.)
KT, verkostopäällikkö