Tietoa ja tukea digimaailman uhkiin – Faktabaari kertoo Oulussa väärän tiedon neljästä rintamasta
Harto Pönkä kouluttaa esimerkiksi tietosuojavastaavia datan käsittelystä henkilötietosuojan näkökulmasta. Kuva: Sirpa Tarkkinen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Tietoturvauhat ja disinformaatio nivoutuvat digimaailman syövereissä toisiinsa, sanoo oululainen tietoturva-asiantuntija Harto Pönkä. Hän on mukana perjantaina keskustakirjasto Saaressa järjestettävässä informaatioturvallisuuden tilaa avaavassa yleisötilaisuudessa.
Kiivaassa digiajassamme pyörivät käsitteet disinformaatio, joka tarkoittaa tarkoituksella tehtyä väärää tietoa, ja misinformaatio, joka on vahingossa levitettyä väärää tietoa. Verkossa toimiva sitoutumaton ja avoin faktantarkistuspalvelu Faktabaari järjestää perjantaina keskustakirjasto Saaren Pakkalan salissa yleisöluennon ja paneelikeskustelun näistä ilmiöistä.
Aiheina ovat disinformaation ajankohtaiset neljä rintamaa. Yksi on Venäjään liitetty teollisen mittakaavan informaatiovaikuttaminen, jossa trollitehtaiden uskotaan tuottavan valtiojohdon tilauksesta digitaalista vaikuttamista ja häirintää jopa sosiologista tutkimusta hyödyntäen. Näin saadaan tietää, mitkä tarinat tehoavat mihinkin kohderyhmään.
Toinen rintama on USA:n MAGA-liike, joka presidentin johdolla on ajanut alas disinformaatiota valvovia virastoja. Kolmannen rintaman muodostavat sosiaalisen median palvelut ja muut digitaaliset alustat ja neljännen kotimaiset disinformaation levittäjät, kuten vastamediat, jotka näyttävät uutissivustoilta. Ne voi tunnistaa esimerkiksi siitä, ettei juttujen kirjoittajia ja lähteitä aina mainita eivätkä ne sitoudu Journalistin ohjeisiin.
Tulossa päättävät tekoälyt
Perjantain paneelikeskustelun puheenjohtaja ja yksi Fakta-kiertueen asiantuntijoista on oululainen yrittäjä ja tietosuoja-asiantuntija Harto Pönkä. Hän kouluttaa esimerkiksi tietosuojavastaavia datan käsittelystä henkilötietosuojan näkökulmasta. Pönkä on myös Faktabaaria ylläpitävän Avoin yhteiskunta ry:n varapuheenjohtaja.
Pönkä korostaa, että tietoturvauhat ja disinformaatio ilmiöinä nivoutuvat digimaailmassa toisiinsa. Tyypillistä on, että taustalla olevaa tahoa ei voida varmasti osoittaa, vaikka toiminnasta voidaan päätellä sen tarkoitus.
”Erääseen venäläispalvelimeen liittyy yli tuhat verkkosivustoa, jotka ovat kyberrikollisten ylläpitämiä huijaus-, disinformaatio- ja propagandasivustoja eurooppalaisilla kielillä ja venäjäksi, muutama myös suomeksi.”
Digijätti Metakaan ei ole viaton toimija. Se on arvioinut saavansa 10 prosenttia mainostuloistaan nettihuijareilta ja muilta epäilyttäviltä toimijoilta. Mainosalustojen kautta vaikuttaminen voidaan kohdentaa tarkasti halutuille kohderyhmille.
Toki perjantaina puhutaan myös tekoälystä. Se on tehostanut tekstin, kuvan ja videon hyödyntämistä vaikuttamisessa. Tekoäly on toiminut somen algoritmeissä jo kymmenen vuotta, mutta nyt rynnii generatiivinen tekoäly, kuten ChatGPT. Pönkä kertoo, että tulossa ovat suuririskiset tekoälyjärjestelmät, jotka tekevät merkittäviä päätöksiä, kuten Kelan ja muiden viranomaisten päätöksiä.
Perjantain tilaisuudessa nostetaan esiin myös tekoälyn tuomia uusia ratkaisuja.
Älä anna tarpeettomia tietoja
Pönkä muistuttaa, että digitaaliset alustat hyödyntävät käyttäjien niille antamia tietoja.
”Ei kannata antaa mitään sellaista tietoa, mitä ei aidosti tarvita niihin toimintoihin, joita itse sovelluksessa käyttää. Kannattaa olla antamatta yhteystietojen ja kuvien käyttöoikeutta. Mitä esimerkiksi TikTokille kuuluu sinun kalenterisi?” Pönkä havainnollistaa.
Pysähdy, harkitse, tarkista. Nämä ovat Pöngän mukaan turvalliset toimintaohjeet digitaalisessa maailmassa. Jos julkaisusta herää voimakas tunne, kuten pelko tai viha, saatat olla disinformaation äärellä.
”Jotkut tietolähteet ovat luontaisesti luotettavampia kuin toiset, eli tukeutuisin tutkijoihin, viranomaisiin, tilastoihin, asiantuntijoihin, journalistisiin medioihin sekä siihen, että on käytetty monipuolisesti eri lähteitä”, Pönkä neuvoo.
Hän vaikutti Julkisen sanan neuvoston jäsenenä vuosina 2021–2023 ja pitää huolestuttavana, että nuoriso ei enää juurikaan seuraa perinteisiä uutisia. Sen sijaan 53 prosenttia 13–18-vuotiaista saa uutisensa pääasiassa TikTokista. Niinpä perjantaiaamuna järjestetään oma tilaisuus oululaisille keskiasteen opiskelijoille.
Perjantain tilaisuuksia järjestävän Faktabaarin toiminta perustuu todennettuun, tarkistettuun tietoon siten, että Faktabaari tekee faktantarkistuksia, seuraa informaatioympäristöä, sosiaalista mediaa ja tekoälypalveluita sekä tuottaa opetusmateriaaleja informaatiolukutaidon tarpeisiin.
Sekä Oulun että viime kuun Joensuun Fakta-kiertueen tapahtumien järjestämiseen Faktabaari sai 20 000 euroa avustusta Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä.
Informaatioturvallisuuden neljä rintamaa -yleisöluento ja keskustelutilaisuus keskustakirjasto Saaren Pakkalan salissa perjantaina 20.3.2026 klo 13–15.
