Asuntomessut Oulussa 2025: Kelluvalle asuintalolle on valmiit suunnitelmat ja rakennuslupa
Pekka Turunen aikoo tulevaisuudessa asua kelluvassa talossa Hartaanselänrannassa. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun Asuntomessuille ei saatu alun perin suunnitelmissa olleita kelluvia asuntoja, mutta kokonaan suunnitelmia ei suinkaan ole haudattu. Pekka Turunen olisi valmis aloittamaan kelluvan talon rakentamisen vaikka heti, mutta vielä on etsinnässä uudet naapurit perustettavaan asunto-osakeyhtiöön.
Muutama vuosi sitten Oulun Asuntomessujen yhdeksi vetonaulaksi suunniteltiin kelluvaa rakentamista. Toiveissa oli niin sanottu kelluva katu ja jopa lähes kymmenen kelluvaa taloa, mutta rakennusalan taantuman iskiessä niille ei löytynyt toteuttajia. Tilalle tehtiin pienvenesatama.
Aivan viime hetkillä Hartaanselänrantaan saatiin kuitenkin yksi kelluva rakennus, saunakokonaisuus Olosauna, joka avaa varsinaisesti ovensa saunojille syyskuussa.
Sen tuntumassa rannalla on Asuntomessujen aikana pieni kontti, jonka päällä lukee kyltissä isolla KELLUVAA.
Kontilla päivystää osan messuajasta Pekka Turunen, joka aikoo vielä toteuttaa kelluvan asuinrakennuksenkin Hartaanselänrantaan.
Pekka Turunen on itse nikkaroinut Asuntomessuilla esillä olevan pienoismallin kelluvasta talosta.
Turunen ei ole ensimmäistä kertaa uutta rakentamassa Oulussa. Vuosituhannen alussa hänen perheensä oli ”uudisraivaamassa” Talvikankaan asuinaluetta yhtenä ensimmäisistä asukkaista.
Sitten tulivat Oulun edelliset Asuntomessut vuonna 2005 Hietasaaressa. Turusen mielestä paikka oli niin hieno, että sieltä piti hakea tonttia, ja uusi koti syntyi taas uudelle asuinalueelle.
Nyt koti Hietasaaressa on myynnissä, sillä Turusella on valmiit suunnitelmat kelluvasta asuintalosta Hartaanselänrannassa. Kaavoitusprosessi on valmis, rakennuslupa saatu ja laiturissakin tekniset valmiudet rakentamiseen tontilla.
Naapurit haussa
Arkkitehti Timo Uralan suunnittelema huoneistoalaltaan kaikkiaan 430 neliön kokonaisuus on alun perin piirretty kahden suvun tarpeisiin. Keskellä on Turusen ja hänen vaimonsa sadan neliön koti, sen vieressä 52 neliön kaksio Turusen äidille, ja niillä yhteiset 32 neliön saunatilat. Rakennusoikeutta oli sen verran, että toiselle puolelle rakennusta on varattu myös yksiö Turusen pojalle.
Turusten asunnon viereen on piirretty toista perhettä ja sen jälkikasvua varten kaksi asuntoa, kooltaan 100 ja 80 neliötä, joiden välissä on myös yhteissauna. Nyt kuitenkin Turusten ystäväperhe on kertonut voivansa luovuttaa oman rakennusoikeutensa ja osuutensa perustettavasta asunto-osakeyhtiöstä jollekin muulle, jolloin rakentaminen pääsisi alkamaan heti. Turusella on siis nyt uudet rakentamiskumppanit ja naapurit haussa.
Turusen mukaan piirustuksia voidaan vielä muuttaa, jos tarvetta ilmenee. Ystäväperheelle varattujen tilojen kokonaisala yli 200 neliötä, joten mukaan mahtuisi kaksikin perhettä.
Kerrostalo vaihtui kelluvaan
Turunen kertoo rakentamisesta tulleen hänelle rakas harrastus. Omien kotien lisäksi hän on auttanut kavereiden taloprojekteissa.
”Kaiken kaikkiaan viitisen omakotitaloa olen askarrellut.”
Tämänkertaisille Asuntomessuille Turunen halusi ensin rakentaa kerrostalon.
”Kaveriporukassa heräsi ajatus, että tavoitellaan kerrostalotonttia. Kerättiin porukka, jolla olisimme voineet toteuttaa 600-neliöisen kerrostalon tuossa sadan metrin päässä. Tehtiin aika perusteelliset ja hyvät suunnitelmat, mutta ei niin hyvät, että olisimme Aura Rakennukselle pärjänneet”, Turunen sanoo naurahtaen.
Kerrostaloja ei ole alueelle vielä rakennettu alan taantumasta johtuen, mutta Turunen on vakuuttunut, että ne vielä nousevat. Niitä odottava parkkitalokin on hänen mielestään juuri oikealla paikalla ja tulee aikanaan jäämään kerrostalojen katveeseen.
Turunen sanoo, että kerrostalotonttikisan häviäminen harmitti aikansa, mutta alkoi tuntua kohtalolta, kun kelluva rakentaminen alkoi houkutella.
”Kaveri kävi tutustumassa Amsterdamissa kelluviin taloihin, ja minä tutkin suomalaisia kohteita. Saimme myös ponttonitehtailijan avuksi.”
Hyviä esimerkkejä löytyy
Maailmalla kelluviin taloihin on totuttu, Suomessa ei niinkään, vaikka yksittäisiä asuinrakennuksia on muun muassa Porin Reposaaressa, Espoossa sekä edellisten Asuntomessujen alueella Loviisassa. Naapurimaasta Tukholmasta löytyy kaksi kelluvaa asuinaluetta.
”Siellä niillä on ollut kova kysyntä, ja arvonnousuakin on ollut ihan mukavasti. Kyllä täällä Oulussakin kelluva rakentaminen on mieluummin sijoitus kuin uhkarohkea yritys”, Turunen sanoo.
Tähän mennessä Suomessa toteutetut kohteet ovat pääasiassa yhden asuinyksikön, noin 100–150 neliön rakennuksia, kun taas Turusen ja hänen yhteistyökumppaneidensa suunnittelema on huomattavasti suurempi, käytännössä rivitalon kokoluokkaa.
Pekka Turunen (vas.) esittelee suunnitelmiaan Asuntomessuilla. Samalla on haussa uudet naapurit.
Voisi kuvitella, että varsinkin näillä leveysasteilla arktisine talvineen epäilijöitä hankkeen järkevyydelle riittää. Turunen kertoo kuitenkin, että Asuntomessuilla vierailleiden ihmisten asenne on ollut hyvin kannustava.
”Ehkä vähän semmoista yllytystäkin, että onpa hienoa, kun tämmöistä on tulossa!” Turunen iloitsee. Myös kiinnostuneita sijoittajia on jo ilmaantunut, ja Turunen pitää ensimmäisen viikon perusteella Asuntomessuilla läsnäoloa hyvänä ratkaisuna. Kontilta löytyvät hankkeesta kiinnostuneille Turusen yhteystiedot, ellei hän satu itse olemaan paikalla.
”Odotukset ovat aika korkealla, että naapurit löytyvät tälle syksylle.”
Valtava ponttoni
Turunen vakuuttaa, että hanke on huolellisesti suunniteltu. Siinä auttaa se, että arkkitehti Timo Uralalla on jo paljon kokemusta kelluvasta rakentamisesta Suomessa, Turusen mukaan enemmän kuin kellään muulla Pohjoismaissa.
”Hän tietää kyllä, minkälaisia haasteita siinä on. Merkittävin asia on varmaan vedenpinnan vaihtelu, mutta vaihteleepa se 50 senttiä tai kolme metriä, se pitää joka tapauksessa ottaa huomioon.”
Turusen mukaan tontti on sikäli otollinen, että pohja ei ole liian syvällä, mikä helpottaa ankkurointia ja vakautta. Viime talvena talon paikka ei käynyt umpijäässä ollenkaan.
Pekka Turunen kertoo kuulleensa, että Kanadassa on yhä käytössä 1800-luvulta peräisin oleva kelluva rakennus. Asuntomessuilla hänen kontillaan on käynyt vieraita esimerkiksi Seattlesta, läheltä Kanadan rajaa, jossa on isojakin kelluvia rakennuksia.
Ponttonitehtailijan suosituksesta taloon on tulossa yksi iso ponttoni, kun aiemmat kohteet Suomessa on toteutettu rekan kyytiin mahtuvilla ponttoneilla, jotka on liitetty yhteen. Rakennettava ponttoni on pinta-alaltaan 680 neliömetriä, mitoiltaan 40 x 17 metriä, ja painaa 600 tonnia.
Swecon suunnitteleman ponttonin pitkän ajan kestävyyttä on tutkittu etukäteen monien asiantuntijoiden kanssa.
”Yleensä ponttonit tehdään EPS:stä eli suomeksi styroksista. Ne pystytään nykyisin toteuttamaan niin, että veden imeytymiskyky on 1–2 prosenttia. Me olemme kuitenkin sopineet Finfoamin kanssa, että teemme ponttonin umpisoluisesta XPS-eristeestä. Jos 20 vuoden jälkeen purkaa maarakenteita ja löytää sellaisia, ne voi ottaa uusiokäyttöön, kun ne ovat niin hyvässä kunnossa.”
Ponttonin rakentaminen kestää 6–8 viikkoa. Sille on valmiina telakka Vihreäsaaressa, josta se uitetaan paikalleen Hartaanselänrantaan.
Avantouinti suunnitelmissa
Turunen sanoo ymmärtävänsä, jos häneltä kysyy, eikö olisi helpompaa rakentaa maalle.
”Se on kuitenkin kauempana vedestä”, Turunen toteaa. Helteen paahtamana haastattelupäivänä mieltymys kelluvaan taloon on hyvinkin helppo ymmärtää.
”En minä sitä talveakaan pelkää. Vaimon kanssa on jo sovittu, että aloitetaan avantouinti. Kättä päälle on lyöty, että jos toinen menee avantoon, niin toisenkin pitää mennä.”
Asuntomessut Oulussa 18.7.–17.8. 2025.
Olosauna lämpiää syyskuussa
Olosaunan kahta rakennusta kannatteleva betoninen raskasponttoni on pinta-alaltaan noin 540 neliömetriä ja rakennukset yhteensä noin 180 neliömetriä. Kuvat: Pasi Rytinki
Ihan Asuntomessujen alla Hartaansillan tuntumaan pystytetty kelluva Olosauna ei ole vielä lämmin saunojia varten, mutta siihen voi jo tutustua messujen aikana. Moderniksi kyläsaunaksi kutsutun Olosaunan kerrotaan yhdistävän ”modernin arkkitehtuurin, perinteisen saunakulttuurin ja huippuluokan suomalaisen puurakentamisen ainutlaatuiseksi moniaistilliseksi kokemukseksi”.
Olosaunan on toteuttanut Floating Harmony Oy yhdessä Olokoto Oy:n kanssa. Suomalaisesta massiivipuusta tehty rakennus on valmistettu Olokodon tehtaalla vain kuudessa viikossa.
Floating Harmonyn toimitusjohtaja Armi Ruusuvirta kertoo, että Olosauna avataan varsinaiseen saunakäyttöön yleisölle Asuntomessujen jälkeen syyskuun puolivälissä, sillä rakennus ja tekniikka vaativat vielä viimeistelyä. Sauna toimii ympäri vuoden ja sen yhteydessä oleva kahvila on avoin kaikille, myös ilman saunomista. Olosaunan löylyistä pääsee nauttimaan 25 ihmistä kerrallaan, ja kahvilassa on saman verran asiakaspaikkoja.
Olosaunan lauteilta on hyvät näköalat.
