Yrityslähettiläät vievät koti­kaupunkinsa ilo­sanomaa maailmalle: ”Kun Oulu menestyy, mekin menestymme”

Oulun yritysbrändilähettiläät kokoontuivat ensimmäisen kerran joulukuussa 2024. Mukana oli tuolloin kuusi ihmistä, jotka olivat vastanneet kutsuun lähteä tekemään Oulun kaupunkia tunnetummaksi maailmalla – paikallisesti ja kansainvälisesti toimivilla yrityksillä kun on kullanarvoisia kontakteja.

Idean äiti on BusinessOulussa tuolloin kaupunkimarkkinoinnin yhteyspäällikkönä toiminut Johanna Kamunen.

”Kun hain kaupunkimarkkinoinnin paikkaa, minulta kysyttiin, mitä meillä on kaupungissa hyödyntämättä. Vastasin, että yritykset. Meillä on loistavia kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia koko ajan Oulun ulkopuolella menossa, ja heitä voisi kouluttaa kertomaan myös Oulusta”, Kamunen muistelee.

Kamusella oli vuosien kokemus yritysviennistä BusinessOulussa. Mukaan oli helppo löytää porukka, jota yhdistää halu viedä viestiä Oulusta ja sen mahdollisuuksista, teknologisesta osaamisesta, pohjoisesta luonnosta ja korkeasta elämänlaadusta.

”Meillä on yrityksessä aina ollut ajurina se ajatus, että kun Oulu menestyy, mekin menestymme”, sanoo ohjelmistokehitys- ja konsultointiyritys Boogie Softwaren toimitusjohtaja Miia Ylikontiola, yksi alkuperäisistä yritysbrändilähettiläistä.

Lähettilästoiminnalla pyritään tukemaan paitsi Oulun kaupungin markkinointia myös kaikkia alueen yrityksiä tarjoamalla niille tietoa, koulutuksia ja materiaaleja, joita ne kokevat tarvitsevansa kertoessaan Oulusta asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen.

Lähettiläät ovat kokoontuneet reilun vuoden aikana useaan otteeseen virallisissa ja epävirallisissa merkeissä. Alkuperäiset jäsenet ovat saaneet itse valita mukaan uusia jäseniä. Mukana on nyt 15 yritysbrändilähettilästä eli englanniksi Oulu Business Ambassadoria.

”Samanhenkisyys, tietynlainen positiivisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus oli itselläni kulmana, ja sellaiset henkilöt tähän tarttuvat. Ei ollut vaikeuksia saada ihmisiä mukaan”, sanoo Pasi Koskinen, joka työskentelee Oulun yliopiston 6G-testikeskuksessa testaamassa siviili- ja sotilaalliseen käyttöön tulevia kaksikäyttötuotteita.

Yksi myöhemmin mukaan liittyneistä on IoT-teknologiayritys Haltianin markkinointijohtaja Joonas Mustonen. Hän kulkee työn puolesta maailmalla, ja koki saavansa toiminnasta hyödyllisiä työkaluja viedä keskusteluja eteenpäin kysymyksistä tyyliin ”eikö Oulussa ole pirun kylmä ja eikö se ole kaukana”.

”Jos pystyn kantamaan oman korteni kekoon siinä, että nostetaan Oulun profiilia hyvänä kaupunkina asua, elää ja työskennellä, mieluusti tässä on mukana”, Mustonen sanoo.

Pasi Koskinen on paljasjalkainen oululainen, joka on lapsena Vaasan seudulla vietettyä pätkää lukuun ottamatta asunut kaupungissa ikänsä. Hän sanoo saaneensa Oululta paljon: koulutuksen, uran, elämän luonnonläheisessä ympäristössä.

”Tuli sellainen vaihe elämässä, että halusin antaa jotain takaisin, auttaa ihmisiä ja yrityksiä menestymään. Haluan buustata Oulua, jotta tänne saataisiin vetovoimaa ja yrityksiä ja sitä kautta kehityttäisiin.”

Miia Ylikontiola on kotoisin Keminmaasta, mutta sanoo päättäneensä jo pienenä tyttönä vieraillessaan kummivanhempiensa luona, että Oulusta tulee hänen kotikaupunkinsa.

”Täällä oli mahtava suuren kaupungin meininki. Katsoin heidän kerrostaloasuntonsa ikkunasta Aleksanterinkadulla ja näin, kun poliiseja meni ohi. Olin, että ei vitsi, tämähän on ihan Amerikkaa, ei meillä Keminmaassa ole tuommoisia”, Ylikontiola kertoo nauraen. Hän muuttikin Ouluun heti täysi-ikäistyttyään, kävi välillä muuallakin, mutta palasi pian ”henkiseen kotiinsa”.

Minkälaisia sitten ovat ajatukset Oulusta, joita yrityslähettiläät haluavat kylvää?

Ylikontiola sanoo, että Oululla on tarjota erinomaisia työllistymismahdollisuuksia ihmisille ja menestymismahdollisuuksia yrityksille, ja siitä hän haluaa saada esimerkiksi uutta toimipaikkaa harkitsevat firmat tietoisiksi. Oulu on myös erinomainen paikka opiskella.

Inhimillinen puoli asiaa on elämisen laatu.

”Kaikkien pitäisi kokea, mitä on oikea tasapaino elämässä”, Ylikontiola sanoo.

”Täällä on luonto lähellä. Kaikki sellaiset pehmeät arvot ovat läsnä, jotta voi elää suhteellisen rauhallista elämää oman uransa rinnalla. Sillä rahalla, mitä pääkaupunkiseudusta maksaa asumisesta, voi saada täällä valtavat tilukset ja rauhallisen ympäristön.”

Koskinen kuvaa Oulua ”ihmisen kokoiseksi” kaupungiksi.

”Intiimi mutta kuitenkin iso. Juuri semmoinen passeli.”

Joonas Mustonenkin on asunut suurimman osan elämästään Oulussa, vaikka on opiskellut ulkomaillakin. Hän ei koe olleensa ”absoluuttisesti Oulu-rakastaja”, mutta muuallekaan ei ole ollut tarvetta lähteä, koska kaupungissa ovat koulutuksen ja työkokemuksen kautta syntyneet verkostot. Hänen mielestään Oulusta puhutaan turhan usein negatiivisella näkökulmalla.

Kriittistä kotiseuturakkautta

Yritysbrändilähettiläät eivät ehkä olekaan ihan tyypillisimpiä oululaisia, sillä oululaiseksi erityispiirteeksi mainitaan usein poikkeuksellisen suuri kotiseuturakkaus yhdistettynä poikkeuksellisen suureen kotiseutukriittisyyteen.

”Tyypillinen oululainen ei ole ehkä nopein lämpenemään, mutta kun jää murtuu, sieltä löytyy todella sydämellinen ja empaattinen ihminen”, Koskinen arvioi. Hän pitää tiettyyn rajaan asti hyvänä, että asioihin ja hankkeisiin suhtaudutaan kriittisesti, mutta joskus negatiivisuus lyö yli. Mustonen on samaa mieltä.

”Johtuisiko se sitten siitä, että välitetään niin paljon? Itse ainakin kritisoin ja haastan sellaisia asioita, joista välitän ja koen, että ne on pakko miettiä tarkasti, ettei oteta hutiliikkuja”, Mustonen sanoo.

Ylikontiola huomauttaa, että negatiivisuus ylikorostuu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja anonyymeillä kommenttipalstoilla, joissa pienikin joukko voi olla äänekäs.

Hän muistuttaa, että oma aktiivisuus on aina tärkeää. Esimerkiksi yritystoimintaan saa kyllä tukea ja apua kaupungilta ja BusinessOululta, kun vain ymmärtää pyytää.

Huippuosaamista riittää

Yritysbrändilähettiläiden kautta tulee esiin myös se, miten paljon Oulun seudulla on erilaisia ja erikokoisia yrityksiä, joilla on kansainvälistä liiketoimintaa. Esimerkiksi oululaislähtöinen älysormus Oura tunnetaan kaikkialla, mutta on myös vähän julkisuudessa olevia sopimusvalmistajia, jotka toimivat globaalien jättien kanssa. Jopa miljardit ihmiset käyttävät tuotteita, joihin oululainen osaaminen kytkeytyy suoraan.

Ylikontiolan mielestä Oulussa on varsinkin teknologiapuolella turhaa vaatimattomuutta omasta huippuosaamisesta.

”Vaikka täällä tehdään aivan jäätävän hienoja juttuja.”

Lähettiläillä on näköalapaikka siihen, miten oululaiset saattavat olla hieman sokeita oman kaupungin erinomaisille puolille. Ulkomaiset vieraat ovat ihastuksissaan esimerkiksi talvisesta jäätyneestä merestä, joka paikallisille voi olla arkinen asia – samoin kuin yötön yö kesällä.

Pasi Koskinen kertoo, että yliopiston yhteydessä toimiva maailman pohjoisin Naton Diana-ohjelman testikeskus ja paikallinen 6G-osaaminen herättää paljon kiinnostusta maailmalla. Ylipäänsä Oulu saa lähettiläiden mukaan poikkeuksetta positiivista uteliaisuutta aikaan ulkomailla, kun siitä kertoo.

”Ne yritykset ja innovaattorit, jotka tulevat tänne, haluavat varmasti tehdä muutakin kuin testata tuotteen”, Koskinen sanoo. Pohjoinen luonto on vetovoimatekijä, jonka ansiosta vierailija saattaa ottaa toisella kerralla koko perheensä mukaan.

Lähettiläät kokevat, että heidän yrityksensä ja työnantajansa hyötyvät toiminnasta siinä missä kaupunki, mutta henkilötasolla antoisinta on ollut tiiviiksi muodostunut keskinäinen yhteisö. Sen vuoksi kalenterista raivataan aina tilaa lähettilästoiminnalle.

Ulkopuolisen silmin toiminnasta paistaa aito ilo ja innostus, joka ei ole pelkkää kaupungin brändiviestinnän ulkoa opettelua. Tosin sitäkin on alkuvaiheessa tehty. Oulun brändin avainsanojen oppimista tehosti se, että niistä järjestettiin tentti avannossa.

”Pohjoinen, inhimillinen, älykäs”, Koskinen latelee edelleen kuin apteekin hyllyltä.