Vihreä siirtymä vie Oulua eteenpäin – ”On edellytyksiä kehittyä Pohjoismaiden merkittävimmäksi vetykeskittymäksi”
Ranskalainen Verso Energy kaavailee vetyä ja synteettisiä polttoaineita tuottavaa tehdasta Oulun sataman alueelle. Kuva: Oulun kaupunki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupunki on uutisoinut kevään 2025 aikana mittavista vihreän siirtymän teollisuuden hankkeista, joita eri toimijat valmistelevat Oritkarin, Laanilan sekä Pyyryväisen teollisuusalueille. Ovatko Oulun teollisuusinvestoinnit tulevaisuudessa pelkästään vedyn varassa? Entä mitä vihreän siirtymän investointihankkeet tarkoittavat kaupungille ja kuntalaisille käytännössä?
Oulun teollinen historia on kulkenut tervasta teknologiaan, mutta miltä näyttää tulevaisuus? Teollisuudella on edelleen vahva jalansija Oulussa, sillä viime vuosien investoinnit ovat olleet miljardiluokassa pelkästään mekaanisessa puunjalostuksessa sekä sellu- ja kartonkituotannossa. Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää yli 10 000 oululaista, mutta kaupunki haluaa teollisuuteen lisää työpaikkoja. Niitä voisi syntyä vihreästä siirtymästä, esimerkiksi vetyteollisuuteen, joka ottaa ensiaskeleitaan kaupalliseen massatuotantoon.
Viime aikoina Oulun kaupunki on uutisoinut mittavista vetyinvestointisuunnitelmista, joita Oulun Energialla on työn alla Laanilan teollisuusalueelle ja ranskalaisella Verso Energylla Oritkariin. Huhtikuun alussa tiedotettiin kolmen vedyn tuotantoon ja -jalostukseen tarkoitetun laitoksen suunnitteluvarauksesta Pyyryväisen alueelle.
Investointihankkeet Ouluun on houkuteltu Business Oulu -elinkeinoliikelaitoksen ja kaupunkiympäristöpalveluiden yhteistyöllä kaupunkistrategian mukaisesti.
Kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen (vas.), Oulun Sataman johtaja Marko Mykkänen, kaupunginjohtaja Ari Alatossava ja Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula (kuvassa oikealla) ovat tehneet yhdessä töitä, jotta Ouluun saadaan houkuteltua vihreän siirtymän toimijoita. Ranskalaisen Verso Energyn toimitusjohtaja Antoine Huard (keskellä) tiiminsä kanssa tarttui ensimmäisenä Oritkarin tarjoamaan mahdollisuuteen. Kuva: Anne Laurila
”Kaupunkistrategiassa on asetettu meille aivan selkeät tavoitteet: Oulu on Suomen yritysmyönteisin kasvukeskus ja tavoittelemme 2000 työpaikan nettokasvua vuodessa. Nämä tavoitteet saavuttaaksemme tarvitsemme tänne sopivasti höyryäviä tehtaita horisonttiin, eli yrityksiä, jotka ovat valmiita sijoittumaan Ouluun ja investoimaan tänne”, Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula sanoo.
”Kilpailutilanne vain on aika kova monella toimialalla ja jotta saamme yritykset tänne sijoittumaan, täytyy monen asian loksahtaa kohdalleen. Vetytalouden osalta Oulussa on paljon edellytyksiä kehittyä jopa Pohjoismaiden merkittävimmäksi vetykeskittymäksi”, Ala-Mursula jatkaa.
”Oulun kaupunkistrategian tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa muun muassa vihreän siirtymän teollisuusalueiden kehittämistä. Esimerkiksi Oritkari–Vihreäsaari-alueen kaavoitusta päivitetään, jotta alueelle voidaan rakentaa teollisuustontteja ja tarvittavaa infrastruktuuria vihreän siirtymän hankkeita varten”, toteaa kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen.
”Kaupunki luo edellytykset yritysten investoinneille, ja tässä olemme onnistuneet, kuten Verso Energyn kanssa allekirjoitettu yhteistoimintasopimus ja Pyyryväiseen tehdyt suunnitteluvaraukset osoittavat. Kiinnostus Oulua kohtaan jatkuu edelleen”, Kilpeläinen lisää.
Vihreän vedyn supervalta
Suomen toistaiseksi ainoa toimiva vihreää vetyä tuottava laitos toimii Harjavallassa, ja sen rakentanut P2X Solutions Oy on mukana myös Oulun Energian Laanilan teollisuusalueelle suunnittelemassa hankkeessa. Suomen Vetyklusteri ry:n mukaan Suomessa on käynnissä 50 vetyhanketta eri kehitysvaiheissa eri puolilla maata.
Hankkeiden toteutuminen vaatii kuitenkin miljardien investointeja tuotantolaitoksiin ja infrastruktuuriin, kuten kaasuputkiin ja sähköverkkoon. Lupaavia hankkeita on myös kaatunut, viimeksi viime viikolla, jolloin eTehdas ilmoitti vetäytyvänsä Simoon suunnittelemastaan miljardihankkeesta. Onko vaarana, että vetytalous muuttuu oululaisille veronmaksajille taloudellisesta mahdollisuudesta uhaksi?
”Uuteen liittyy aina riskejä, mutta Oululla on vahva vetovoima vetytalouden toimijoille. Jos joku vetäytyisi, tilalle löytyy uusia toimijoita. Oulun myyntivaltteja ovat monipuolinen yrityskenttä, osaavan henkilöstön saatavuus, edullinen sähkö ja vahva sähköverkko, hukkalämmön käyttö kaukolämpöverkkoon ja testausympäristöt, joista meillä on hyvin näyttöä muilla toimialoilla, sekä saatavilla oleva biopohjainen hiilidioksidi ja potentiaalia tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamiseen”, Ala-Mursula listaa.
Oulun näytöt tosiaan puhuvat puolestaan, sillä kaupungissa on maailmanlaajuista eliittiosaamista esimerkiksi 6G:n tai terveysteknologian alalla. Vetyteollisuuden koulutustarpeisiin on ryhdytty vastaamaan etunojassa: Oulun yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymä OSAO:n kaikki koulutusasteet kattava H2Koulu tuottaa ammattitaitoisia osaajia alalle.
”Haluamme, että Oulussa ei vain tuoteta vetyä, vaan etsimme toimijoita, joilla on tavoitteena jatkojalostaa sitä esimerkiksi synteettiseksi polttoaineeksi, kuten e-SAFiksi, jolla on jo olemassa olevat markkinat”, Ala-Mursula toteaa.
Vuoden 2025 alusta alkaen EU:n suurimmilla lentokentillä tankattavaan polttoaineeseen on sekoitettava kaksi prosenttia uusiutuvaa lentopolttoainetta eli SAF-polttoainetta, ja vuoteen 2050 mennessä määrän on oltava jo 70 prosenttia.
Suomen Vetyklusteri ry:n mukaan vetytalous tarjoaa Suomelle ja Oululle merkittäviä talouskasvun mahdollisuuksia. 2030-luvun puoleenväliin mennessä Suomen vetytalous voi luoda yli 115 000 uutta työpaikkaa ja vastata jopa 13 prosentista Suomen bruttokansantuotetta. Ei siis ole ihme, että Oulu tavoittelee kärkipaikkaa vetytalouden keskittymänä.
Ympäristövaikutukset arvioidaan
Vaikka kaupunki ottaa uudet teolliset investoinnit ja niiden tuomat työpaikat ja kiinteistöverotulot mielellään vastaan, on toteuttamissopimuksen tai vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen vielä matkaa ja monta selvitystä edessä. Suunniteltujen laitosten ympäristövaikutukset arvioidaan ennen investointipäätöstä. Toistaiseksi vasta Oulu Energian Laanilan hanke on edennyt toteutettavuussuunnitteluvaiheeseen, jonka yhteydessä yritys käynnistää ympäristövaikutusten arvioinnin.
”Työpaikkatavoitteiden lisäksi kaupunki on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Vihreän siirtymän teollisuudesta ja sen tarvitsemasta infrastruktuurista syntyy vaikutuksia ympäristöön. Vetylaitokset tarvitsevat vetyputken ja voimajohtoja sekä toimivat liikenneyhteydet. Nämä vaikutukset arvioidaan tarkasti ja huomioidaan laitosten suunnittelussa, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen teollisen toiminnan, asukkaiden ja luonnon näkökulmasta”, Kilpeläinen toteaa.
”Samalla jatkuvasti tarkastelemme ja teemme arvioita potentiaalisten investointien vaikutuksista kaupungin talouteen”, hän lisää.
Oulun vihreän siirtymän teollisuusalueet kaavoitetaan muitakin teknologioita kuin vetyä varten.
”Pyyryväiseen on tulossa myös muita teollisuuden toimijoita, joiden liiketoiminta ei liity vedyn tuotantoon tai jalostukseen. Emme laita kaikkea yhden toimialan varaan”, Ala-Mursula huomauttaa.
Onko vedystä ratkaisuksi?
Vetylaitoksen rakentaminen ja sen mukanaan tuomat muutokset voivat herättää huolta ympäristö- ja maisemavaikutuksista, mutta isossa kuvassa vetyteknologia voi olla vastaus paljon suurempaan, globaaliin ongelmaan.
Vuonna 2021 tehdyssä kansainvälisessä kyselyssä yli 60 prosenttia 10 000 nuoresta kertoi kokeneensa ilmastoahdistusta. Suomessa Sitran kyselyn mukaan 4–10 prosenttia vastaajista on kokenut ilmastonmuutokseen liittyvää voimakasta ahdistusta. Ympäristöhuoli on todellista ja se kumpuaa paitsi uhkista, myös tulevaisuuden epävarmuudesta. Juuri siksi konkreettisilla ratkaisuilla, kuten puhtaan vedyn ja siitä jalostettavien synteettisten polttoaineiden kehittämisellä, on merkitystä.
Oulun vetytulevaisuus ei siis ole vain kaupunkistrategian toteutusta. Se voi olla osa laajempaa ratkaisua siihen, miten lentoliikennettä, maanteiden liikennevirtoja ja suurteollisuutta saadaan päästöttömiksi.
”Synteettiset polttoaineet tarjoavat kestävän vaihtoehdon fossiilisten polttoaineiden tilalle. Me olemme Oulussa olleet aina hyviä keksimään ratkaisuja, siksi meidän kannattaa olla mukana myös vihreässä siirtymässä”, Ala-Mursula tiivistää vetytalouden hyödyt.
