Vetyyn latautuvat nyt valtavat odotukset Oulussa ja maailman­laajuisesti

Vety on erinomainen energiankantaja, sanoo Oulun yliopiston vetyyn keskittyvän H2FUTURE-tutkimusohjelman johtaja, professori Marko Huttula. Kuva: Mikko Törmänen / Oulun yliopisto

Talous

Julkaistu:

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Oulun kaupunki tukee eri toimijoiden mittavia vetyinvestointeja, jotka toteutuessaan edistävät vihreää siirtymää ja tuovat satoja työpaikkoja. Tärkeä rooli on myös Oulun yliopistolla, joka on Suomen tärkeimpiä vetytutkimuksen keskuksia. Miksi vetyyn kohdistuvat nyt niin suuret odotukset – mitä se on ja mitä sillä voidaan saada aikaan?

Oulun kaupungin strategisena tavoitteena on houkutella alueelleen vihreän siirtymän teollisuuden investointeja. Muutaman viime vuoden aikana oululaiset ovat saaneetkin kuulla useista Oulun kaupungin alueelle suunnitelluista vedyntuotanto- ja -jalostuslaitoksista.

”Ouluun on tällä hetkellä suunnitteilla viisi vedyntuotanto- ja -jalostushanketta: yksi Oritkariin, yksi Laanilaan ja kolme Pyyryväiseen”, kertoo Oulun kaupungin vihreän siirtymän projektipäällikkö Joonas Söderholm.

Karttakuva tuotantoalueista.

Oulussa on parhaillaan vireillä useita vedyn tuotantoon ja jalostukseen liittyviä hankkeita eri alueilla.

Jo suunnitelluilla hankkeilla Ouluun syntyisi miljardi-investoinnit ja satoja työpaikkoja. Vetytalouteen latautuukin valtavat odotukset uudeksi Oulun seudun taloudelliseksi tukijalaksi.

Oulun yliopisto on yksi tärkeimmistä vetytutkimuksen keskuksista Suomessa, ja ollut käynnistämässä Suomen vetytutkimusfoorumia.

Korvaa fossiilisia polttoaineita

Mutta mitä vety on, miksi se on tärkeää ja mitä sillä voi tehdä?

Vihreällä vedyllä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähentää energiankulutuksen päästöjä hyvin laaja-alaisesti.

”Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine ja kevyin kaasu. Se on erinomainen energiankantaja – vedyssä on painoon suhteutettuna kolme kertaa enemmän energiaa kuin fossiilissa polttoaineissa”, kertoo vetyyn keskittyvän H2FUTURE-tutkimusohjelman johtaja, professori Marko Huttula Oulun yliopistosta.

Luonnossa vetyä esiintyy useimmiten sitoutuneena toisiin atomeihin eli vetyjohdannaisina. Tärkein vetyjohdannainen on vesi, joka on vedyn ja hapen yhdiste. Vedyntutkimuksen ytimessä ovatkin menetelmät, joilla vety saadaan irrotettua kestävällä tavalla muista atomeista.

”Vetyä saadaan muun muassa pilkkomalla vettä sähkön tai aurinkoenergian avulla vedyksi ja hapeksi, jolloin sitä pystytään hyödyntämään puhtaana energiana. Tähän nykyinen vihreän vedyn valmistaminen perustuu”, Huttula jatkaa.

Esimerkiksi terästeollisuus tuottaa jopa kahdeksan prosenttia maailman päästöistä, mutta vedyn avulla terästuotannosta voidaan tehdä käytännössä päästötöntä.
Professori Marko Huttula, Oulun yliopisto

Vety ei ole itsessään energianlähde, vaan se toimii energian varastointi- ja kuljetusvälineenä, jonka avulla voidaan vähentää päästöjä tuntuvasti.

”Esimerkiksi terästeollisuus tuottaa jopa kahdeksan prosenttia maailman päästöistä, mutta vedyn avulla terästuotannosta voidaan tehdä käytännössä päästötöntä”, Huttula kertoo.

Vetytalous tarvitsee osaajia

Vedyllä on suuri rooli tulevaisuuden energiantuotannossa, sillä vedyn palamisesta ei synny hiilidioksidipäästöjä vaan vettä. Tämän lisäksi vetyä pystytään tuottamaan uusiutuvilla energialähteillä.

Vetytalouden nähdään tulevaisuudessa nousevan osaksi kehittyneiden hiilineutraalien yhteiskuntien energiajärjestelmiä, teollisuutta ja liikennettä.

”Oulun yliopistolla vetytutkimus painottuu erityisesti puhtaiden vedyn tuotantoteknologioiden edistämiseen kuten valokatalyysin avulla tuotettuun aurinkovetyyn ja termokemiallisiin prosesseihin, sekä vedyn käyttöön terästuotannossa ja vetyä kestävien materiaalien kehittämiseen. Tutkimusta tarvitaan, jotta vetytalous saadaan palvelemaan yhteiskuntaa”, Huttula kertoo.

Vahva esimerkki tutkimuslähtöisestä onnistumisesta on professori Ulla Lassin kehittämään päästöttömään metaanipyrolyysiin pohjautuva Kokkolan vetypilottilaitos Hycamite. Laitos on Euroopan suurin ja sen yhteyteen perustettiin vuosi sitten myös sähköttömään eli off-grid-aurinkovetyyn keskittyvä yritys.

Tulevaisuudessa tarvitaan monenlaista vetyosaamista myös Oulun seudulla. Siksi Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä OSAO ovat kehittäneet uuden vetykoulun, jonka opintokokonaisuus kattaa kaikki koulutusasteet. H2Koulun tarkoitus on valmistaa osaajia alalle, joka on vasta syntymässä.

Oulun yliopisto on myös mukana monissa projekteissa, joissa tuoreinta tutkimustietoa sovelletaan yritysten ja teollisuuden tarpeisiin myös Oulun seudulla.

Paikallisia ja maailmanlaajuisia hyötyjä

Vetytalouden hankkeet palvelevat siis paitsi paikallisen elinvoiman kasvattajina, myös maailmanlaajuisten ongelmien, kuten ilmastokriisin, ratkaisijana.

”Oulun seudulla on erinomaiset edellytykset vetytalouden hankkeiden houkutteluun, muun muassa vahva sähköverkko, runsas uusiutuvan energian tuotanto lähialueilla, vesi- sekä biopohjaisen hiilidioksidin resurssit, aktiivinen tutkimus- ja yrityskenttä sekä osaava väestö”, tähdentää projektipäällikkö Söderholm Oulun kaupungilta.

Oulussa on aina oltu hyviä keksimään ratkaisuja haastaviinkin ongelmiin, sanoo Oulun kaupungin vihreän siirtymän projektipäällikkö Joonas Söderholm. Kuva: Inka Lohvansuu

Jo tällä hetkellä suunnitelluilla hankkeilla Oulun seutu olisi yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä vetytalouden keskittymistä. Vetytalouden toimijoiden kiinnostus Oulun alueeseen jatkuu vahvana ja keskusteluja potentiaalisten uusien toimijoiden kanssa käydään jatkuvasti.

Oululla – kaupungilla, oppi- ja tutkimuslaitoksilla sekä yrityksillä – onkin vetytaloudessa erinomainen mahdollisuus luoda sekä paikallista elinvoimaa sekä ratkaista maailmanlaajuisia ongelmia.

”Oulussa on aina oltu hyviä keksimään ratkaisuja haastaviinkin ongelmiin”, summaa Söderholm.

Fakta

Vedyn käyttötarkoituksia

Vetyä voidaan käyttää muun muassa

  • Energian siirtoon ja varastointiin
  • Sähköntuotantoon
  • Lämmitykseen -> esimerkki: Pateniemenrannassa mm. Pilottiprojekti yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa, jossa rakennetaan kerrostaloalueelle
    vetylämmitysjärjestelmä
  • Polttoaineeksi: rekat, lentokoneet, autot-> esimerkki: tankkausasema tulossa Utajärvelle raskaalle liikenteelle yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa & tutkimuskäyttöön tankkauspiste Oulun yliopistolle
  • Raaka-aineena teollisuudessa
  • Terästeollisuuden päästöjen minimoimiseen-> esimerkki: pelkästään
    terästeollisuudessa tuotetaan jopa 8% maailman hiilidioksidipäästöistä, jotka voivat vedyn avulla pudota 99-prosenttisesti, toisin sanoen vety voi muuttaa terästuotannon lähes päästöttömäksi.

Lue myös