Suhdannekäänne ei näy vielä Pohjois-Pohjanmaan työttömyysluvuissa – työttömien määrä hienoisessa nousussa
Eniten uusia työpaikkoja oli edelleen tarjolla rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöille sekä palvelu- ja myyntityöntekijöille. Kuvituskuva: Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Työttömyys kasvoi Pohjois-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen alueella neljä prosenttia heinäkuussa vuoden takaisesta. Sekä pitkäaikaistyöttömyys että nuorisotyöttömyys ovat viime vuotta korkeammalla.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, oli heinäkuun lopussa 30 188 työtöntä työnhakijaa. Tämä on 1 573 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Alueen työttömyysaste oli kuun lopussa 13,3 prosenttia, ja koko maassa työttömyysaste oli 13,2 prosenttia.
Pohjois-Pohjanmaan työttömyyskehityksessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime kuukausina. Koska odotettua suhdannekäännettä ei ole vielä toteutunut, työttömien määrä on kasvanut tasaisesti useissa seurantaryhmissä.
Maakunnassa oli heinäkuun lopussa 26 582 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 090 henkilöä eli neljä prosenttia enemmän eli kuin vuosi sitten. Työttömyysaste 13,5 prosenttia oli maan seitsemänneksi korkein. Maakunnan kuntien välillä vaihtelu oli suurta: matalin työttömyysaste oli Pyhännällä 6,3 prosenttia ja korkein Oulussa sekä Pudasjärvellä 15,6 prosenttia.
Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät
Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi maakunnassa 16 prosenttia viime vuodesta. Maakunnan nuorisotyöttömyysaste oli 21 prosenttia, mikä oli maakunnista seitsemänneksi korkein.
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi jälleen. Heinäkuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 10 867, mikä on 903 työtöntä enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömistä 68 prosenttia asui Oulussa. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista maakunnan työttömistä oli 42 prosenttia.
Hieman vähemmän työpaikkoja
Heinäkuun aikana julkiseen työnvälitykseen ilmoitettiin Pohjois-Pohjanmaalla avoimeksi 1 619 uutta avointa työpaikkaa, mikä on 38 paikkaa eli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten uusia paikkoja oli tarjolla rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöille, palvelu- ja myyntityöntekijöille sekä muille työntekijöille.
Tiedot perustuvat Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen työnvälitystilastoihin.