Oulun yliopiston tutkimus: Meriliikennesatamat selvisivät hyvin koronan kurimuksesta
Meriliikennesatamien koronakestävyyttä tutkittiin Oulun yliopiston johdolla. Kuva: Oulun satama.
Oulun yliopisto johti tutkimusta satamayhtiöiden taloudellisesta koronakestävyydestä yhteistyössä Turun yliopiston ja Dublin University Collegen kanssa.
Suomen kuntien omistamat satamat yhtiöitettiin vuoteen 2016 mennessä, ja tämä satamayhtiöiden ryhmä muodostaa enemmistön Suomen merisatamista. Muutamia suurten teollisuuslaitosten satamia toimii edelleen teollisuusyhtiöiden omistuksessa, eikä niitä kaikkia ole eriytetty omiksi satamayhtiöikseen.
Koronapandemia vaikeutti globaalien toimitusketjujen toimintaa ja kuritti samalla kaikkia satamia maailmassa. Satamien tulot ovat pitkälti riippuvaisia liikenteen määrästä sekä aluksille ja logistiikkatoimijoille tuotettavista palveluista.
”Satamien tulovirrassa liikevaihdolla mitattuna tapahtui selkeä koronasta johtuva notkahdus. Koronaa edeltävä liikevaihdon kasvutrendi taittui, ja satamien liikevaihto kääntyi laskuun”, sanoo tutkimusta johtanut Oulun yliopiston väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopiston tiedotteessa.
”Sen sijaan kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus säilyivät kutakuinkin ennallaan, joka kertoo satamien hyvästä sopeutumiskyvystä”, jatkaa Leviäkangas.
Tutkimuksessa analysoitiin 18 suomalaisen merisataman tilinpäätöksiä ja vuosikertomuksia. Analyysissa tehtiin laskelmia ennen vuotta 2019, jolloin koronan voidaan katsoa puhjenneen. Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli koronan virallisesti pandemiaksi tammikuussa 2020.
Muutama satama onnistui pitämään liikevaihdon kasvuprosentin positiivisena koronasta huolimatta.
”Ehkä hieman yllättävää on, että nimenomaan tuontiin keskittyvien satamien tulovirta näytti kärsivän koronasta kaikkein vähiten”, sanoo Leviäkangas.
Tutkimusta jatketaan analysoimalla koronasta aiheutuneita taloudellisia jakaumavaikutuksia satamayhtiöiden työntekijöille, omistajille, palveluntuottajille ja verottajalle.