Nuvoon henkilöstöjohtaja Markus Alanko: ”Harjoittelijan ottaminen on meille luonteva tapa rekrytoida”
”Olemme päässeet ihannetilanteeseen, jossa koulut lähettävät meille harjoittelijoita automaattisesti”, kertoo Nuvoon henkilöstöjohtaja Markus Alanko (vas.). Juha Lievonen työllistyi yritykseen harjoittelun kautta. Kuvat: Anna Karppinen
Oululaisella IT-yritys Nuvoolla on hyviä kokemuksia työllistämisestä harjoittelun, työkokeilun tai palkkatukityön kautta. Juha Lievonen sai harjoittelupaikan yrityksestä pitkän työttömyysjakson jälkeen, ja hänen osaamisestaan halutaan pitää kiinni jatkossakin.
Oululainen IT-alan yritys Nuvoo kunnostaa ammattilaiskäytössä olleita tietokoneita uudenveroisiksi. Huollon ja uudelleenasennuksen jälkeen laitteet soveltuvat sekä yksityis- että yrityskäyttöön. Firmassa työskentelee yli 50 työntekijää, ja vain puolet heistä on rekrytoitu suoraan tiettyyn tehtävään.
”Meillä työsuhteet alkavat useimmiten harjoittelusta, työkokeilusta tai palkkatukityöstä. Yleisintä on, että toisen asteen opiskelija tulee tekemään meille harjoittelupätkää ja jää sitten hommiin”, sanoo Markus Alanko, Nuvoon henkilöstöjohtaja ja yksi firman omistajista.
Alanko pitää henkilökohtaista ja sujuvaa yhteydenpitoa työnantajan ja oppilaitosten välillä välttämättömänä ja luonnollisena.
”On suorastaan työnantajien typeryyttä, jos työllistämisjärjestelmää, jossa kaikki osapuolet voittavat, ei osata käyttää hyödyksi”, hän puhisee.
Kymmenen vuotta työttömänä
Yksi työharjoittelun kautta Nuvoolla aloittanut on System Specialist Juha Lievonen.
”Aloitin täällä Kelan ammatilliseen Taito-kuntoutukseen kuuluvalla kolmen kuukauden työharjoittelulla maaliskuussa 2025, josta jatkoin palkkatukityöllistettynä.”
”Juhan kohdalla kaikki on mennyt oppikirjan mukaisesti eikä työsuhteen jatko ole hänestä kiinni. Jatko riippuu firman menestyksestä. Toivon, että kun palkkatukityö päättyy vuodenvaihteessa, Juha jatkaa meillä täysillä töitä”, sanoo Alanko.
Lievosella on takanaan yli kymmenen vuotta kestänyt työttömyys.
”Mitä pitempään on työttömänä, sitä enemmän passivoituu. Tulee epäonnistumisia ja eristäytymistä. Tilanne voi tuntua ylitsepääsemättömältä”, tietää Lievonen.
Hän kävi lukion, armeijan ja opiskeli automaatioinsinöörin opintoja pari vuotta, kunnes vaihtoi tien toiselle puolelle ammattikouluun. Sieltä Lievonen sai käteensä automaatioasentajan paperit.
”Työurani ei kuitenkaan päässyt vauhtiin. Terveysongelmat vaivasivat ja diagnoosin saaminen vei aikaa. Harrastuksenani korjasin ja kasasin retrokonsoleita.”
Harrastuksesta tuli Juha Lievoselle myöhemmin myös työ. ”Työssä on etua, jos Windows-perusteet ovat hallussa.”
Nuvoossa Lievonen on siirtynyt läppäreiden kunnostuksesta pöytäkonepuolelle. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa varaston hallintaa ja raakarungoista kokoonpanojen kasausta työ- ja pelikäyttöön.
”Työtehtäviä voi myös halutessaan vaihdella. Vie vuosia, että oppii talon työt. Tykkään siitä, että aina tulee uusia ongelmia ratkottavaksi.”
Pikkukylämeininkiä
Nuvoossa vallitsee pikkukylämeininki, jossa kaikki auttavat kaikkia. Jokainen työntekijä opettaa ja ohjaa uusia tulijoita. Kulttuuria on rakennettu yrityksen perustamisajoista lähtien, jolloin työntekijöitä oli vain kolme.
”Täällä perehdytetään hyvin ja työporukka on mukava. Ei ole hölmöltä tuntuvia kysymyksiä”, Lievonen vahvistaa.
”Hyvälle harjoittelijalle maksamme myös palkkaa”, sanoo Nuvoon henkilöstöjohtaja Markus Alanko.
”Meillä on harjoittelijoita jatkuvasti. Se on tapamme rekrytoida. Uusi ihminen otetaan mukaan yhteiseen tekemiseen. Ollaan avoimia ja yhdenvertaisia”, kuvailee Alanko.
Nuvoossa on tärkeintä, että uusi tulija sopii työyhteisöön.
”Jos henkilö ei sovi meille, ei se tarkoita, että olisi huono työntekijä. Eri ihmiset sopivat eri paikkoihin.”
Anna mahdollisuus
Alangon mukaan potentiaalisia työntekijöitä menee hukkaan, kun tuijotetaan vain papereita.
”En koskaan ota ketään taloon, jos en näe hänessä mahdollisuutta. Kun huomaan, että tässä saattaisi olla mätsi, lähdetään kokeilemaan, tehdään yhdessä hyvä suunnitelma ja katsotaan, mitä tapahtuu. Haluan viestiä työnhakijalle, että olen kiinnostunut juuri hänestä.”
”Rekrytointi vaatii yritykseltä kykyä tunnistaa oikeita asioita. Minusta työelämässä ei ole tärkeää, millaisella diplomilla työtä haetaan. Skarpille työntekijälle, jolle tieto tarttuu ja jonka työelämätaidot ovat hyvät, kannattaa antaa tilaisuus. Jos ensimmäisenä annettu työ ei suju, kannattaa antaa mahdollisuus näyttää muitakin taitoja.”