Jalkapallostadion nousee ripeästi Heinäpäähän – katsojapaikkojen määrä saadaan palautettua noin 5000:een
Heinäpään jalkapallostadionin rakentamisaika on noin 14 kuukautta, ja se valmistuu loppukesästä 2026. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Heinäpään jalkapallostadionin rakentaminen etenee aikataulun mukaisesti. Stadionista on tulossa upea kokonaisuus, mutta projektin isälle Tomi Kaismolle riittää pikkuruinen työhuone ilman hienouksia.
Heinäpään jalkapallostadionin rakentamisen alkuun saaminen oli niin monivuotinen ja -vaiheinen prosessi, että nyt tuntuu pieneltä ihmeeltä, kuinka nopeasti stadion on nousemassa Nuottasaaren tehtaiden kupeeseen.
Sitä tuntuvat hämmästelevän myös AC Oulun hallituksen puheenjohtaja Tomi Kaismo ja toimitusjohtaja Jani Kotikangas, jotka ovat tulleet työmaalle esittelemään projektin etenemistä yhteistyökumppaneilleen – taas ollaan paljon pitemmällä kuin viime viikolla, vaikka joulukuinen räntä- ja vesisade ei ole otollisin rakentamisolosuhde.
Lapiot lyötiin kenttään juhannusviikolla viime kesänä, ja valmista tulee loppukesästä 2026. AC Oulu aikoo pelata ensi vuoden Veikkausliigan runkosarjan jälkeiset syksyn loppusarjapelit uudella stadionilla.
AC Oulun toimitusjohtaja Jani Kotikangas (oik.) ja hallituksen puheenjohtaja Tomi Kaismo tarkastelevat ensimmäisen kerroksen tiloja. Taustalla Temotekin vastaava työnjohtaja Kari Klemettilä.
Neljässä lohkossa rakennettavan stadionin pääurakoitsija on oululainen rakennusliike Temotek. Vastaava työnjohtaja Kari Klemettilä kertoo, että projektissa ei ole tullut vastaan suurempia yllätyksiä, vaikka rakentaminen on aina enemmän ja vähemmän ongelmanratkaisua.
”Ainoa yllätys on se, kuinka hyvin kaikki on mennyt”, Kotikangas toteaa.
Nuottasaaren tien puoleisen päärakennuksen runko on saatu syksyn aikana pitkälti valmiiksi. Viime päivinä on asennettu muun muassa pääkatsomon kattolipan teräsristikoita. Sisällä puhaltimet lämmittävät ja kuivaavat tiloja, joita päästään hyvin edistämään talvikuukausina.
Ainutkertainen urakka
Kaupungin vuokratontille tulevan jalkapallostadionin rakennuttaa AC Oulun pääomistajan, Kaismon perustaman ja johtaman OTC-sijoitus Oy:n tytäryhtiö OTC Stadion Oy. Oulun kaupunginvaltuusto on myöntänyt kokonaisuudessaan parinkymmenen miljoonan euron hankkeelle 4,2 miljoonan euron tuen. Myös Euroopan jalkapalloliitto UEFA antoi hankkeelle miljoonan euron tuen Palloliiton hakemuksesta.
Stadionin rakentaminen on merkittävä piristysruiske taantumassa kärvistelleelle rakennusalalle. Temotekin lisäksi suurin osa aliurakoitsijoista on paikallisia.
Klemettilän mukaan työmaa työllistää juuri nyt vajaat parikymmentä Temotekin työntekijää ja yhteensä noin 50 henkeä mukaan lukien erillishankinnat ja aliurakat. Moni työntekijöistä oli ollut pitkään lomautettuna ennen stadionin rakentamisen alkamista.
Intoa lisää projektin ainutlaatuisuus. Klemettilä myöntää, että stadionia pääsee harvoin rakentamaan.
”Kyllä minä luulen, että minun työurallani tämä on ainutkertainen, vaikka monenlaista olen kerennyt tehdä.”
”Ylivoimaisesti paras stadion, minkä tulet tekemään”, Kaismo kannustaa.
Jani Kotikangas tutkii piirustuksia, joita on hienosäädetty muun muassa jakamalla osa toimistotiloista useampiin pienempiin huoneisiin.
Arkkitehtuuritoimisto Arktesin ja pääsuunnittelija Paavo Karjalaisen tekemiä suunnitelmia ei ole tarvinnut rakennusvaiheessa juuri muuttaa, vaikka esimerkiksi AC Oulun ja OTC:n toimistotiloihin toisessa kerroksessa on tehty pieniä tilamuutoksia.
”Aika pieni on tuo sinun 8,8 neliön huone”, Kotikangas sanoo Kaismolle piirustuksia työmaatoimistolla tutkiessaan.
Kaismo vakuuttaa, että se riittää hänelle hyvin.
”Sanoin, etten tarvitse mitään muuta sinne kuin sohvan, nojatuolin, rahin ja lampun. Voin istua nojatuolissa, laittaa jalat rahille ja ottaa läppärin syliin.”
Päädystä löytyi tilaa
Yleisön kannalta suurin muutos on ollut katsomon VIP-istuinten määrän kasvattaminen 300:sta 500:een, minkä arvioitiin ensin pienentävän stadionin kokonaiskapasiteettia noin sadalla paikalla.
Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että Heinäpään jalkapallohallin puoleiseen päätyyn on mahdollista rakentaa odotettua enemmän istumapaikkoja, mikä palauttaa kokonaiskapasiteetin noin 5000 katettuun katsojapaikkaan, kuten alun perin oli suunniteltu.
Samaan päätyyn tulee AC Oulun kannattajaryhmälle varattu osio. Kannattajat kävivät hiljattain tutustumassa työmaahan ja he saavat Kotikankaan mukaan itse valita, mihin kohtaan heidän paikkansa päädyssä sijoittuu. He saavat haluamansa seisomakatsomon, koska UEFA on keventänyt seisomapaikkoja rajoittaneita turvallisuusvaatimuksiaan stadioneilla.
Tältä pääkatsomo näyttää arkkitehtitoimiston suunnitelmissa. Havainnekuva: Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy
VIP-istuimet ovat pehmustettuja ja lämmitettäviä. Muilla Suomen uudehkoilla jalkapallostadioneilla, Tampereen Tammelassa ja Seinäjoella, niillä on todettu olevan paljon menekkiä. Tulevaisuudessa Veikkausliigan kausi pidentyy molemmista päistä keväällä ja syksyllä.
”Kun tullaan tänne vielä astetta pohjoisemmaksi, niin luulen, että lämmitettävillä paikoilla on kovasti kysyntää”, Kaismo sanoo.
Kauden pidentyminen on myös keskeinen syy koko stadionin rakentamiselle. Ilman sitä Oulussa ei voitaisi enää pian pelata liigatason jalkapalloa, koska Raatin luonnonnurmella pelikausi jää liian lyhyeksi eikä Raatti muutenkaan täytä tulevaisuudessa Palloliiton tiukentuvia olosuhde-ehtoja.
Heinäpään tekonurmistadion täyttää UEFAn toiseksi korkeimman eli kolmostason areenavaatimukset, mikä mahdollistaa esimerkiksi naisten ja nuorten maaotteluiden järjestämisen Oulussa.
Tiloille on kysyntää
Stadionin pysäköintialue tulee tehtaiden puolelle, jonne on jo rakennettu uusi liittymä Nuottasaarentieltä. Stadionin pihalle tulee nelisensataa pysäköintipaikkaa, ja lisäkapasiteettia tuovat Heinäpään urheilukeskuksen alueella ja sen lähistöllä jo olevat pysäköintipaikat. Myös pyöräpaikkoja on satoja.
"Hyvin se hönkii", toteaa Tomi Kaismo työmaata lämmittävän puhaltimen äärellä.
Henkilökunnan ja VIP-asiakkaiden pääsisäänkäynti on Nuottasaarentien puoleisen päärakennuksen keskellä, muut sisäänkäynnit rakennuksen kulmissa.
Keskelle pääsisäänkäynnin viereen tulee AC Oulun seurakauppa. Ensimmäisessä kerroksessa on myös kaksi muuta liiketilaa, joiden toimijoita ei ole vielä julkistettu.
Henkilökunnan ja VIP-asiakkaiden sisäänkäynti on päärakennuksen keskellä. Muut sisäänkäynnit ovat stadionin kulmissa, ja ne ovat kaikki tarvittaessa käytettävissä.
Pelaajatunneli kentälle kulkee keskeltä stadionia pääsisäänkäynnin kohdalta, ja molemmin puolin tunnelia tulee katsomoon upotetut vaihtopenkkialueet. Pukuhuoneet ja muut urheilutoiminnan tarvitsemat tilat rakentuvat ensimmäiseen kerrokseen. Paikalliset urheiluseurat voivat vuokrata pelivuorojen lisäksi pukuhuone- ja toimitiloja stadionilta.
”Urheiluseurat ovat lajista riippumatta osoittaneet suurta kiinnostusta tiloihin. Voi aika varmuudella sanoa, että kaikki tänne tulevat toimijat eivät ole jalkapalloseuroja”, Kaismo kertoo.
Näille paikkeille toiseen kerrokseen tulee Tomi Kaismon pikkuinen työhuone. Hän muistelee tehneensä toimitusjohtajana töitä joskus varastohuoneessakin, kun silloisissa toimitiloissa tuli tilanahtautta.
Toimistotilat ovat rakennuksen toisessa kerroksessa, ja sieltä löytyy myös kertaluonteisesti yrityksille vuokrattavia neuvottelutiloja.
Kolmanteen kerrokseen tulee suuri VIP-ravintola, jonka yhteydessä on kaksi 12 hengen aitiota, noin kymmenen hengen sauna kabinetteineen sekä terassi molemmin puolin. Muita myyntipisteitä on eri puolilla stadionia.
Yläkerran ravintolan yrittäjästä käydään parhaillaan neuvotteluja. Kaismon mukaan tavoitteena on, että ravintoloitsija tarjoaa myös lounasta ja ehkä catering-palvelujakin.
Päärakennuksen kolmatta kerrosta hallitsee VIP-ravintola, jonka suurista kkunoista avautuu näkymät kentälle.
Heinäpään stadionille aiotaan hakea anniskeluoikeuksia koko stadionalueelle, mutta anniskelualueesta voidaan rajata pois ottelutapahtumissa junnukatsomo tai muu perheille suunnattu alue.
Päärakennuksen vastapäisen katsomon yläpuolelle rakennetaan selostamo ja kuuluttamo sekä valvomo, jonka kattotasanteelle sijoitetaan tv-lähetysten pääkamera.
Stadionin päänäyttämön eli kentän tekonurmen asennus tapahtunee alkukesästä. Se vaatii sulan maapohjan kastelu- ja lämmitysjärjestelmän asentamista varten.
”Se on aika tarkkaa touhua”, työnjohtaja Klemettilä kertoo.
Vähän konsertteja
Stadionin toteuttamista hidastivat valitukset, joissa vedottiin muun muassa meluhaittoihin. Missään vaiheessa ei kuitenkaan ole ollut ajatuksena, että stadionilla järjestettäisiin suurta määrää konsertteja: Kaismon mukaan niitä on maksimissaankin 1–2 vuodessa, ja lava suunnataan poispäin lähimmistä asuintaloista. Stadion on myös suunniteltu hyvin ääntä sisällään pitäväksi.
”Jos Oulun tarjontaa katsoo, mahdolliset konsertit voisivat olla alkukesästä tai loppukesästä venetsialaistyyppisesti. Heinäkuussa ei ole mitään mahdollisuuksia, siellä on jo Qstock ja Suomipop”, Kaismo toteaa. Sekin pitää muistaa, että stadionin kalenteri täyttyy ensisijaisesti urheilusta ja liikunnasta.
Kaismo paljastaa tosin saaneensa viime jouluna televisiota katsellessaan idean keskellä talvea stadionilla järjestettävästä Allsong på Skansen -tyyppisestä yhteislaulutilaisuudesta, jossa voisi olla tähtivieraana vaikkapa Suvi Teräsniska ja muita oululaisia artisteja joululauluja laulattamassa.
”Vaimo totesi, että eihän siellä tarkene. Minä sanoin, että mistä lähtien suomalainen ja oululainen ei ole osannut pukeutua. Mehän myisimme lämmintä glögiä siellä!”
Kolmen lajin synergiaa
Kaismo ja Kotikangas ovat kiiruhtamassa stadiontyömaan esittelyn jälkeen Ouluhallille ACO Volleyn otteluun. He ovat erittäin tyytyväisiä tänä vuonna alkaneeseen AC Oulun monilajisuuteen, jossa laivastonsinisten värien alle liittyivät lentopallon ja koripallon paikalliset edustusjoukkueet.
Kotikankaan mukaan lajiyhteistyöstä arveltiin saatavan seuralle synergiahyötyjä, ja ne ovat jopa ylittäneet odotukset. Lentopallo- ja koripallojoukkueiden hyvä menestys tuo virtaa koko seuraan, kun ACO Volley pelaa nousijajoukkueena lentopallon Mestaruusliigaa ja ACO Basket tavoittelee nousua Korisliigaan I-divisioonan lohkonsa kärjessä.
”Se kertoo siitä, että olemme tehneet hyvät valmentaja- ja urheilutoimenjohtajavalinnat. He tietävät, mitä tämä vaatii. Joukkueissa on paljon oululaisia ja nuoria pelaajia, mutta myös paljon kokemusta”, Kotikangas sanoo.
Viime päivinä stadionille on asennettu muun muassa pääkatsomon katon teräsristikoita.
Kaikkein kovimmat jalkapallon kannattajat ovat olleet välillä huolissaan siitä, vievätkö uudet lajit seuran panostuksia kantalajilta.
”No näyttääkö tämä siltä”, Kotikangas kysyy stadiontyömaahan viitaten ja vitsailee, että oli tarkoitus tehdä Camp Nouta isompi jalkapallostadion, ”mutta sitten Tomi halusi koripallon ja lentopallon”. Kaismo toteaa stadionprojektin kertovan, että jalkapalloon satsataan edelleen ylivoimaisesti eniten.
Kotikangas ja Kaismo vakuuttavat, ettei kolmen lajin kattaus ole mistään pois. Kaikki lajit toimivat hallinnollisesti omina yhtiöinään.
Kotikankaan mukaan yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Monilajisuus on jo tässä vaiheessa esimerkiksi kasvattanut valtavasti seuran tunnettuutta ja näyttökertoja sosiaalisessa mediassa. Myös kori- ja lentopallon yleisömäärien kehitys on ollut ilahduttavaa.
Kaikki tämä auttaa tulonhankinnassa ja sponsorien houkuttelemisessa, joka on uudelle stadionillekin jo käynnistetty. Arvokkain sponsorikohde on koko stadionin tuleva nimi.
AC Oulu ja Vuolle Setlementti palauttivat Joulupuu-keräyksen Ouluun
AC Oulun pääomistajan ja hallituksen puheenjohtaja Tomi Kaismon mukaan seuralle on tärkeää myös yhteisvastuullisuus, mikä näkyy joulun alla monina hyväntekeväisyystoimina.
AC Oulu on tänä vuonna palauttanut Ouluun vuoden tauon jälkeen Joulupuu-keräyksen yhteistyössä stadionin naapurissa toimivan Vuolle Setlementin kanssa.
Joulupuu-keräyksellä hankitaan lahjoja lastensuojelun ja erityisen tuen piirissä oleville lapsille ja nuorille. Kaismo näyttää tyytyväisenä puhelimestaan väliaikatilastoja, joiden mukaan Oulu on kerännyt keräykseen tällä hetkellä eniten rahaa Suomen kaupungeista. Keräys jatkuu 9. joulukuuta saakka.
AC Oulu on mukana myös oululaisen Janne Ahosen vetämän ruokakassikeräyksen pääyhteistyökumppanina. Keräyksellä toimitetaan jouluruokia ruoka-apua tarvitseville oululaisille.
Seura on kunnostautunut myös Ukrainan auttamisessa. Kaismo kertoo lähtevänsä pian kuudennelle avustuskuljetusmatkalleen Ukrainan rajalle sinä aikana, kun Venäjä on käynyt hyökkäyssotaa maassa.
Nyt on vuorossa viimevuotiseen tapaan niin sanottu joulupukkireissu. Kaismo ystävineen toimittaa ukrainalaisessa turva- ja lastenkodissa asuville lapsille kerättyjä joululahjoja, muun muassa leluja, sukkia, töppösiä, peittoja ja tyynyjä.