Hangaskankaalla merkittäviä mahdollisuuksia vihreälle siirtymälle: ”Tärkeä kokonaisuus Oulun tulevan elinvoiman kannalta”
Oulun kaupungin vihreän siirtymän projektipäällikkö Joonas Söderholm ja Oulun kaupungin yleiskaavasuunnittelija Jarmo Pohjola kehittävät Hangaskankaan osayleiskaavan kokonaisuutta. Kuva: Juuso Haarala
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupunki haluaa edistää vihreän siirtymän investointeja. Ilmastonmuutoksen vastaisen työn lisäksi ne vahvistavat paikallista taloutta sekä tuovat Oulun alueelle lisää työpaikkoja ja elinvoimaa. Hangaskankaan osayleiskaavalla Ouluun tavoitellaan lisää uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa teollisuutta.
Hangaskankaan osayleiskaavan noin 190 hehtaarin suunnittelualueella voisi tulevaisuudessa toimia esimerkiksi vedyn tuotantoa ja jalostusta tai muu sähköaseman läheisyyttä hyödyntävä teollisuudenala. Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti Hangaskankaan osayleiskaavan vireilletulosta keskiviikon kokouksessaan.
Oulun kaupungin vihreän siirtymän projektipäällikkö Joonas Söderholmin mukaan Hangaskankaan alue on arvioitu potentiaaliseksi vihreän siirtymän teollisuudelle. Muita vastaavia alueita Oulussa ovat Pyyryväinen, Laanila, Oritkari sekä Vihreäsaari. Yhdessä nämä viisi aluetta muodostaisivat Ouluun vahvan vihreän siirtymän verkoston, jonka toteutumisessa Hangaskankaalla olisi merkittävä osa.
”Hangaskankaalla sijaitsee vieressä Fingridin Pikkaralan sähköasema, johon teolliset hankkeet pystyvät kiinnittymään. Alue on myös logistisesti hyvällä paikalla ja siinä on mahdollisuus vedenottoon Oulujoesta. Näiden ominaisuuksien myötä Hangaskangas on paikka, johon elinvoimaa ja työpaikkoja tuovaa yritysvoimaa voisi lisätä”, Söderholm kertoo kaavoituksen lähtökohdista.
”Tässä osayleiskaavassa tarkasteltavat tekniset verkostot, kuten uudet voimajohdot, ovat ehdottoman tärkeitä esimerkiksi Oritkarin ja Vihreäsaaren sekä Pyyryväisen vihreän siirtymän teollisuusalueille suunniteltujen hankkeiden kannalta. Sen vuoksi osayleiskaava palvelee kaikkia Oulun vihreän siirtymän teollisuusalueita.”
Vahva kokonaisuus
Kaavoituksen myötä Hangaskankaalla halutaan tarkastella pitkäjänteisesti alueen toimintaedellytyksiä ja sitä, miten sitä voisi parhaiten hyödyntää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi liikennejärjestelmän ja teknisten verkostojen kehityksen arviointia. Hangaskankaan kaavoitus mahdollistaisi näin myös Pyyryväisen, Oritkarin, Laanilan ja Vihreäsaaren alueiden kehittämisen vihreän siirtymän hankkeita varten.
Kokonaisuus on tässä tapauksessa enemmän kuin osiensa summa, tähdentää Oulun kaupungin yleiskaavasuunnittelija ja Hangaskankaan osayleiskaavan projektipäällikkö Jarmo Pohjola. Parhaimmassa tapauksessa vihreän siirtymän teollisuus alkaisi laajentua ja luoda Oulun alueelle täysin uusia teollisuuden aloja, kun toimintaedellytykset ovat kunnossa.
”Meillä olisi tässä usean teollisuusalueen muodostamassa kokonaisuudessa monta hyödynnettävää aluetta, josta toimija voisi katsoa, mikä hänelle on paras. Tämä on tärkeä kokonaisuus Oulun tulevan elinvoiman kannalta”, Pohjola sanoo.
Ouluun on parhaillaan suunnitteilla viisi vedyn tuotanto- ja jalostuslaitosta, Joonas Söderholm kertoo. Toteutuessaan ne tekisivät Oulusta yhdestä merkittävimmistä vetykeskittymistä Pohjoismaissa. Kuva: Juuso Haarala
Hangaskankaan kaavahanke tukisi merkittävästi myös työllistymistä. Söderholm antaa konkreettisen esimerkin Verso Energyn Oritkariin suunnittelemasta vedynjalostuslaitoksesta. Laitos merkitsisi toimijan mukaan alueelle 250 uutta työpaikkaa sekä 1,4 miljardin euron investointeja.
”Olemme saaneet kiitosta siitä, että olemme pystyneet etupainotteisesti tunnistamaan vihreän siirtymän teollisuusalueiden ominaisuuksia sekä tarkastelemaan toteutettavissa olevia reittivaihtoehtoja teollisuuden tarvitsemalle infrastruktuurille. Oulussa on paljon vahvuuksia vihreän siirtymän edistämisen kannalta, kuten vahva sähköverkko, osaava työvoima ja muut hyödylliset resurssit”, Söderholm tähdentää.
”Täällä tuotetaan jo nyt paljon uusiutuvaa energiaa, enenevissä määrin myös tuuli- ja aurinkovoimaa. Se erottaa Oulun muista Suomen suurista kaupungeista”, Pohjola lisää.
Paikallisia osallistetaan
Hangaskankaan osayleiskaava muodostuu osa-alueista 1 ja 2. Osa-alueella 1 tullaan muuttamaan voimassa olevia osayleiskaavoja. Osa-alueelle 2 tulee Hangaskankaan ja Juurusojan vaiheyleiskaava, eli jo olemassa olevien kaavojen päälle suunnitellaan sähkölinjojen, vetyputkien ja mahdollisesti esimerkiksi teollisuusvesiputken reitit.
Hangaskankaan osayleiskaava muodostuu kahdesta eri osa-alueesta. Kokonaisuus on nykyisellään maa- ja metsätalousvaltainen alue. Kuva: Oulun kaupunki, yleiskaavoitus 2025
Hangaskankaan osayleiskaava sijoittuu osittain pohjavesialueen päälle, ja pohjavesialueen suojelu tullaan ottamaan kaikessa suunnittelussa tarkasti huomioon, Pohjola sanoo.
”Maastoselvitykset ensi kesänä tulevat sanelemaan paljon kaavan etenemistä. Loppuvuonna 2026 olisi määrä saada valmis luonnos, ja tavoitteena on, että vuonna 2027 olisi valmis osayleiskaava. Asemakaavan tarvetta tarkastellaan myös kaavaprosessin aikana”, Pohjola kertoo aikataulusta.
Kaavan vireillelaiton jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) tulee nähtäville vähintään 30 päiväksi. Samassa yhteydessä hankkeesta järjestetään ensimmäinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Lainmukaisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia järjestetään kaavahankkeen kaikissa vaiheissa. Kaavan osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteitä kaava-aineistosta nähtävilläoloaikoina.
”Osa-alueella 1 on kuusi asuinkiinteistöä ja lisäksi maa- ja metsätalousmaita. Kaikkia osa-alueen 1 maanomistajia tullaan lähestymään kirjeitse. Osa-alueella 2 on useita satoja maanomistajia, joista he, jotka eivät asu Oulussa, saavat tiedotuskirjeen kaavan vireilletulosta”, Pohjola sanoo.
Pohjola ja Söderholm painottavat, että heihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, mikäli hankkeen osalta herää kysymyksiä. Pohjolaan voi olla yhteydessä kaavoituksen ja Söderholmiin vihreän siirtymän sekä mahdollisten tulevien teollisuustoimintojen suhteen.
”Myöhemmin julkaistavalta osayleiskaavan hankesivulta löytyy aina ajantasainen tieto hankkeen etenemisestä.”