”Elinkeinoelämä on vahvasti mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa ja näkee sen potentiaalin”
Pitkän tähtäimen tavoite on, että Oulusta tulee globaalisti tunnettu ja vastuulliseksi tiedetty taiteen ja teknologian kaupunki, sanoo Oulu2026:n yritysyhteistyön kumppanuuspäällikkö Matleena Aarikallio. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kulttuuripääkaupunkivuosi on suuri mahdollisuus myös paikallisille yrityksille. Oulu2026:n yritysyhteistyön kumppanuuspäällikkö Matleena Aarikallion mukaan Turun esimerkki näyttää, miten kulttuuri saa sekä matkailijat että paikalliset asukkaat liikkeelle ja tuo pysyviä, positiivisia muutoksia kaupunkiin.
”Jokaisen yrityksen pitäisi viimeistään tässä vaiheessa alkaa miettiä, kuinka tämä tehdään: kuinka heidän yrityksensä ottaa kaiken maksimaalisen hyödyn Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodesta”, sanoo Oulu2026:n yritysyhteistyön kumppanuuspäällikkö Matleena Aarikallio. Hän puhui torstaina Oulun kaupunkimarkkinoinnin foorumissa Lasaretissa.
Oulu2026:n virallisia yhteistyökumppaniyrityksiä on tällä hetkellä Aarikallion mukaan 15, joista 12 on toistaiseksi julkistettu.
”Elinkeinoelämä on vahvasti mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa ja näkee sen potentiaalin. Yritykset haluavat rakentaa pohjoista, ja se on tosi hieno indikaattori”, Aarikallio kiitteli.
Yritykset voivat olla mukana Oulu2026-vuodessa monin erin tavoin. Myös virallisina yhteistyökumppaneina on monenlaisia ja -kokoisia yrityksiä. Aarikallio otti esimerkiksi pienemmistä kumppaneista Vaatelainaamo Mallaamon, jolle Oulu2026-yhteistyö on tuonut muutamassa kuukaudessa positiivisia vaikutuksia.
”Se näkyy heidän liikevaihdossaan, sosiaalisessa mediassaan ja verkostojen laajentumisessa – vaikka kulttuuripääkaupunkivuosi ei ole vielä edes alkanut.”
Pitkäjänteinen muutos
Aarikallio muistutti, että kulttuuripääkaupunkivuosi on koko kaupungin yhteinen asia, joka on syytä ymmärtää laajemmin kuin yhden vuoden projektina. Se pitää osata myydä yritysten lisäksi niin Oulusta kiinnostuneille matkailijoille ja potentiaalisille osaajille kuin paikallisille asukkaillekin.
”Nyt meillä on mahdollisuus käynnistää johdonmukainen ja pitkäjänteinen muutosprosessi, jossa Oulu2026 on työkalu, alusta tai showroom.”
Vuosittaisessa kaupunkimarkkinoinnin foorumissa puitiin Oulun kaupunkibrändiä. Paneelikeskusteluun osallistuivat Oulun yliopiston viestintä- ja markkinointijohtaja Marja Jokinen (vas.), Kaleva Median kaupallinen johtaja Heidi Kananen, Oulu2026:n yritysyhteistyön kumppanuuspäällikkö Matleena Aarikallio sekä EXFO:n Product Management and Marketing Director Sanna Tuominen.
Aarikallio totesi, että ydinteemaksi valittu kulttuuri-ilmastonmuutos vaikuttaa kaupungissa monella eri tavalla. Yrityksiin se voi resonoida esimerkiksi yrityskulttuurin tai johtamiskulttuurin myönteisinä muutoksina. Yhdistävinä tekijöinä kulttuuri-ilmastonmuutoksen eri ilmentymissä ovat yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun liittyvät asiat.
”Nyt me olemme kaikki yhdessä tekemässä tätä kulttuuri-ilmastonmuutosta täällä pohjoisessa. Sitten kun se on valmis, jollain pitkällä aikavälillä, Oulu on elinvoimainen ja kiinnostava kaupunki ja alue”, Aarikallio kiteytti.
Päämääränä on, että Oulun tulevaisuudessa globaalisti tunnettu taiteen ja teknologian kaupunki, jonka matkailu kasvaa pysyvästi.
Turulla hyvät kokemukset
Aarikallio nosti kaupunkimarkkinoinnin foorumissa esimerkiksi Turun, joka oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011.
Kulttuuripääkaupunkivuoden tulokset ovat vaihdelleet eri kaupungeissa, mutta Turulla on lyödä pöytään lukuja, joihin voi olla tyytyväinen. Kaupungissa oli vuoden aikana yli 8000 tapahtumaa, joista yli 60 prosenttia ilmaisia. Mukana oli yli 20 000 taiteellisen sisällön tekijää, kolme neljäsosaa heistä Turun seudulta, 15 prosenttia muualta Suomesta ja 10 prosenttia ulkomailta. Tapahtumien kokonaisyleisömäärä oli 2,2 miljoonaa henkeä.
”Me tavoittelemme 2,5 miljoonan yleisöä. Myös meillä on ihan valtava määrä taiteilijoita ja tekijöitä, lukuisista eri maista. Se on yksi kriteeri, jotta tämän tittelin voi ylipäänsä saada, että lupaamme tehdä globaalissa mittakaavassa kansainvälisesti kiinnostavia asioita”, Aarikallio muistutti.
Taloudelliset vaikutuksetkin olivat Turussa merkittävät ja pitkäaikaiset. Kulttuuripääkaupunkivuosi toi 260 miljoonan euron tuotantovaikutukset Turkuun ja Varsinais-Suomeen, 3300 henkilötyövuoden työllisyyslisäyksen ja kymmenien miljoonien eurojen arvosta kotimaista ja kansainvälistä medianäkyvyyttä. Hotelliyöpymisten määrä kasvoi noin seitsemän prosenttia ja kongressitoiminta lähes kaksinkertaistui.
Aarikallio kertoi, että kulttuuripääkaupunkivuosi vetää Ouluun ensi vuonna paljon muutakin kuin siihen virallisesti kuuluvaa ohjelmaa. Yrityksillä, organisaatioilla ja yhdistyksillä on kova halu järjestää isot tapahtumansa ensi vuonna nimenomaan Oulussa.
”Täällä on ihan jäätävä hulina myös sen virallisen Oulu2026-ohjelman lisäksi”, Aarikallio sanoi.
Kulttuuri saa liikkeelle
Kulttuuripääkaupunkivuosi saa tutkitusti myös paikalliset asukkaat liikkeelle. Yli 75 prosenttia turkulaisista osallistui vähintään yhteen tapahtumaan vuoden aikana, keskimäärin osallistuttiin jopa seitsemään tapahtumaan.
”On äärimmäisen tärkeää huomata, että kun ihmiset rupeavat käymään kulttuuritapahtumissa, he kuluttavat enemmän myös muita palveluja kaupungissa”, Aarikallio sanoi.
Turkulaisten kulttuurin kulutus lisääntyi vuonna 2011 tuntuvasti, ja yli puolet kaupunkilaisista koki, että kulttuuripääkaupunkivuosi lisäsi heidän kiinnostustaan kaupungin kulttuurielämää kohtaan. Tapahtumiin osallistuneista lähes 90 prosenttia oli melko tai erittäin tyytyväinen kokemaansa, ja kulttuuripääkaupunkivuotta pidettiin yleisesti onnistuneena ja Turun imagoa kohentaneena. Näkyvänä maamerkkinä Turkuun jäi muun muassa tapahtumatalo Logomo, joka tunnetaan hyvin valtakunnallisestikin monien tv-lähetysten ansiosta.
”Ravintolaskene Turussa muuttui ihan totaalisesti, ja sitä ei osannut kukaan ennakoida. Laatu ja taso nousivat hurjasti, ja se näkyy edelleen tänä päivänä”, Aarikallio sanoi ja totesi, että kulttuuripääkaupungeissa on yleensäkin tapahtunut täysin odottamattomiakin muutoksia parempaan suuntaan.
”Turkulaiset ovat vuosien jälkeen sitä mieltä, että kulttuuripääkaupunkivuosi muutti kaupunkia oikeaan suuntaan, paransi kaupungin ilmapiiriä ja sai heidät tuntemaan uudenlaista ylpeyttä kotikaupungistaan.”
