Vedenkorkeushavaintoja tehty Perämerellä 100 vuotta – Oulun mittausasemalla avoimet ovet juhlapäivänä

Meriveden korkeutta mitataan Suomen rannikolla sijaitsevilla mareografeilla eli mittausasemilla. Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun Oulussa sijaitseva mareografi aloitti toimintansa.

Ilmatieteen laitos juhlistaa Perämerellä 100 vuotta tehtyä vedenkorkeusmittausta tiistaina 7. kesäkuuta, jolloin Oulun pääkirjastossa järjestetään 100 vuotta vedenkorkeushavaintoja Perämerellä -seminaari.

Seminaarin jälkeen on ohjelmassa myös avoimien ovien päivä Oulun mareografilla, joka sijaitsee Toppilansaaressa, Pitkänmöljäntien kääntöpaikalla. Oulussa järjestettävät tapahtumat ovat osa YK:n maailman merien vuosikymmentä ja maailman merien päivää, jota vietetään 8. kesäkuuta.

Vedenkorkeustiedoista käytännön hyötyä

Mareografien mittaustuloksista on paljon käytännön hyötyä. Koska Suomen rannikko on yleisesti matalaa, vedenkorkeustieto on tärkeää laiva- ja veneliikenteelle. Matalilla väylillä vedenkorkeus vaikuttaa siihen, paljonko lastia laivat voivat ottaa mukaansa.

Vedenkorkeus vaihtelee Perämerellä noin -130 ja +200 senttimetrin välillä. Vedenkorkeustiedoista on hyötyä myös alueiden käytön suunnittelussa ja itse rakentamisessa rannikolla.

”Suomen rannikon väylät ovat matalia, jolloin vedenkorkeuden merkitys merenkululle korostuu. Rannikolla vedenkorkeustietoja käytetään muun muassa rakentamisen suunnittelussa sekä tulvasuunnittelussa”, Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden ryhmäpäällikkö Antti Kangas kertoo.

Havainnot kerätään reaaliaikaisesti

Ilmatieteen laitos mittaa meriveden korkeutta kaikkiaan 14 mareografilla. Rekisteröintilaitteet olivat aluksi paperirullille piirtäviä ja niiltä luettiin havainnot kuukauden välein. Merenkorkeushavainnot kerätään nykyisin reaaliaikaisesti mareografien automaattisesti rekisteröiviltä tallennuslaitteilta, jotka mittaavat myös meriveden lämpötilaa.

Vedenkorkeuden mittaaminen alkoi Suomessa 1840-luvulla, jolloin se tapahtui manuaalisesti katsomalla vedenkorkeus vedenrajaan kiinnitetystä asteikosta. Suomen ensimmäinen mareografi eli automaattinen mittausasema perustettiin Hankoon vuonna 1887. Oulun mareografi rakennettiin keväällä 1922, ja sen toiminta alkoi 12. kesäkuuta 1922. Suomessa rakennettiin kaikkiaan 10 uutta mittausasemaa 1920-luvulla.

Asiantuntijat oppaina Oulun mareografilla

100 vuotta vedenkorkeushavaintoja Perämerellä -yleisöseminaari alkaa tiistaina kello 12 Oulun pääkirjaston Pakkalan salissa. Seminaarissa esitellään Suomen mareografien historiaa, vedenkorkeustiedon nykykäyttöä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden ryhmäpäällikkö Antti Kangas ja tutkija Ulpu Leijala  lausuvat tilaisuuden tervetulosanat. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas esittää myös videotervehdyksen. Tuotannonohjauspäällikkö Katri Leinonen Ilmatieteen laitoksen havaintopalveluista pitää puolenpäivän jälkeen esitelmän ”Sata vuotta merenkorkeushavaintoja mareografeilla”.

Antti Kangas pitää esitelmän aiheesta ”Mihin merenkorkeustietoja käytetään?” Ulpu Leijala ja Jani Särkkä Ilmatieteen laitokselta pitävät seminaarin lopussa esitelmän ”Ilmastonmuutos ja tulevaisuuden tulvariskit Suomen rannikoilla”.

Tilaisuudessa on kello 13.20 alkaen opastus Oulun mareografille siirtymiseen. Pääkirjastossa järjestettävä seminaari on kaikille avoin ja Oulun mareografilla on avoimet ovet kello 14–16. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat ovat silloin myös paikalla kertomassa mareografeista ja niiden toiminnasta.