Tapahtumien kestävyysinnovaatiot ja tulevaisuuden näkymät esillä Oulussa
Kierrätysmateriaaleista tehdyt festivaalirakenteet olivat yksi hankkeen innovaatiotestauksista. Kuva: Kapina Oy
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeen loppuseminaarissa esitellään tapahtumien kestävyysinnovaatioita tapahtumien kimppakyydeistä festivaalijätteen kierrättämiseen. Tapahtuman hiilijalanjäljen laskeminen on ensimmäinen askel kestävään tapahtumatuotantoon ja ilmastonmuutos voikin olla tapahtuma-alalle mahdollisuus.
Tiistaina 28. marraskuuta tapahtuma-alan ammattilaiset ja kestävyysteemoista kiinnostuneet ovat tervetulleita Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeen loppuseminaariin hotelli Radisson Blu Ouluun.
Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeen tavoitteena on edistää vastuullista tapahtumatuotantoa ja kehittää ympäristöystävällisiä toimintamalleja tapahtumiin. Hankkeen aikana toteutettiin erilaisia innovaatiotestauksia alueen yleisötapahtumissa, joiden tuloksia päästään kuulemaan loppuseminaarissa.
”Toteutimme hankkeen aikana 14 innovaatiotestausta kymmenessä tapahtumassa. Innovaatiotestausten tavoitteena on kehittää tapahtumille ympäristöystävällisiä ratkaisuja esimerkiksi jätehuoltoon tai tapahtumien saavutettavuuteen liittyen”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Taina Ronkainen.
Tapahtumien kestävyystyö alkaa kuitenkin ensin tapahtuman hiilijalanjäljen mittaamisesta. Hankkeen avulla mitattiin seitsemän tapahtuman hiilijalanjälki.
”Kun tapahtumajärjestäjälle syntyy ymmärrys, mistä tapahtuman päästöt syntyvät, voidaan alkaa ratkomaan, miten tapahtuman ympäristövaikutuksia voidaan pienentää”, Ronkainen jatkaa.
Yleisö arvostaa vastuullisuutta
Loppuseminaariin on pyydetty puheenvuoro myös Oulun kaupungin ympäristöasiantuntija ja matkailututkimuksen dosentti Kaarina Tervo-Kankareelta, joka on väitellyt matkailusta ja ilmastonmuutoksesta.
”Tapahtumat on vapaa-ajan viettoa siinä missä matkailukin – niissä on paljon samoja lainalaisuuksia. Matkailu pyrkii sopeutumaan ja alalla mietitään, mitä tehdä, jos lumi loppuu tai kohteesta tulee liian kuuma kesäisin. Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat yhtä lailla tapahtumiin, joissa joudutaan varautumaan esimerkiksi rankkasateisiin tai sähkökatkoksiin”, Tervo-Kankare toteaa.
”Sopeutumiseen kuuluu myös se, että huomioidaan yleisön vastuullisuutta koskevat vaateet – ilmastoystävällisyyden lisäksi on varmistettava, että tapahtuma on ekologisesti sekä sosiokulttuurisesti ja taloudellisesti kestävä”, hän jatkaa.
Tervo-Kankare näkee, että myös tapahtuma-ala joutuu sopeutumaan ilmastonmuutokseen tulevaisuudessa.
”Pimeys tulee lisääntymään ja pilvisyys tulee lisääntymään. Revontulia voi olla ilmaston muuttuessa entistä vaikeampi nähdä, mutta mielestäni Lumo-festivaali on oivallinen esimerkki, miten pimeyttä ja rakennettua kaupunkiympäristöä voidaan hyödyntää tapahtumissa. Tapahtuma tarvitsee pimeyttä ja sitä meillä varmasti tulee riittämään”, Tervo-Kankare naurahtaa.
Loppuseminaarissa julkaistaan myös kestävän tapahtumatuotannon opas, joka ohjeistaa vastuullisen ja ympäristöystävällisen tapahtuman järjestämiseen. Oppaassa esitellään tarkemmin myös toteutetut innovaatiotestaukset.
Tapahtuman ilmoittautuminen 21.11.2023 asti tästä linkistä.