Tankki täyteen toivoa – nuoret haluavat aikuisten siirtyvän sanoista ilmastotekoihin

Moni toivoo tällä hetkellä joulupaketista helpotusta sähkölaskuun – riippuvuus fossiilisista polttoaineista on tullut näkyväksi meistä jokaiselle. Uutiset ja ajankohtaisohjelmat olettavat meidän jo tulleen tietoisiksi siitä, mitä hiilineutraali, hiilijalanjälki, hiilinielu ja ilmastonmuutos tarkoittavat.

Ilmastolukioissa on tartuttu korjaustoimiin ja otettu koulun kokoisia askelia ilmaston ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta jo useamman vuoden ajan. Joulukuun ensimmäisenä päivänä vietettiin ansaittua huoltotaukoa ilmastoteemojen ympärillä ja keskityttiin tankkaamaan toivoa, kuulemaan onnistumisista sekä suuntaamaan katsetta tulevaan.

Oulun yliopistolla järjestetty tapahtuma keräsi yhteen lukiolaisia ja opettajia, korkeakoulun edustajia ja päättäjiä. Vuonna 2019 muutaman idealistin ajatuksista alkanut työskentely ilmastoasioiden parissa Oulun alueen lukioissa on laajentunut valtakunnalliseksi toiminnaksi.

”Tulevaisuuden kansalaistaidot eivät ole enää ainoastaan luonnontieteiden opettajien harteilla, vaan ne koskettavat meitä jokaista”, Oulun kaupungin kehittäjäopettaja ja projektipäällikkö Jussi Tomberg totesi avauspuheenvuorossaan. Lukio onkin kaivannut apua käsitellä ilmastoteemaa osana opetusta ja toimintakulttuuria sekä viedä eteenpäin nuorten halua toimia.

”Tulevaisuuden kansalaistaidot eivät ole enää ainoastaan luonnontieteiden opettajien harteilla, vaan ne koskettavat meitä jokaista.”

Tomberg haastoi jokaisen pohtimaan, löytyisikö muovipussi vai paperikassi -valinnan ja jäätiköiden sulamisen estämisen väliltä jokaiselle omanlainen keino vaikuttaa asioihin. Kaupungin ja yhteiskunnan päätöksiä hän kommentoi poliittisiksi riippumatta siitä, koskevatko ne kouluruoan vegaanista vaihtoehtoa tai esimerkiksi julkisen liikenteen joustavuutta lukiolaisten vähempipäästöistä kouluun liikkumista ajatellen.

Tämä ajatus on sisäistetty myös valtion johdossa, jota ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo tapahtumassa videovälitteisesti edusti. Hän muistutti puheenvuorossaan, että ilmastokriisin torjunta onnistuu ainoastaan yhdessä ja että vastuu on aikuisilla, jotta nuorilla on kestävä tulevaisuus.

Ministeri Ohisalo totesi pitävänsä tärkeänä, että nuorille itselleenkin annetaan mahdollisuus osallistua ilmastotyöhön ja heidän äänensä otetaan tosissaan. Mutta otetaanko tämä nuorten näkökulmasta aidosti tosissaan?

”Miten voisin ilmastoasioissa argumentoida isäni suohon?”

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun opiskelijaedustajat Anni Törmä ja Kristo Heikkinen peräänkuuluttivat tekoja ja aitoa nuorten kuulemista pelkän olalle taputtamisen sijaan.

”Aikuiset tarvitsevat nuoria, nuoret tarvitsevat aikuisia, mutta vastuuta ei voi kasata aina uudelle sukupolvelle, vaan aikuisten tulisi korjata nyt ne ongelmat, jotka he ovat päätöksillään aiheuttaneet.”

”Kaikki suuret ja pienet teot tarttuvat eteenpäin.”

”Kuunnelkaa, mitä sanottavaa meillä oikeasti on”, ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Anni Törmä vetosi kuulolla oleviin aikuisiin.

Nuoret ovat ja haluavat olla vahvasti mukana ilmastotoimissa, mutta kokevat aikuisten vastuuttavan heitä liikaa. Toivoa on, jos tämän hetken päättäjät siirtyvät sanoista tekoihin. Nuoret myös uskovat omalla esimerkillään johtamiseen ja siihen, että jokainen yksilö voi olla vaikuttaja omassa ympäristössään. Heikkisen sanoin: ”Kaikki suuret ja pienet teot tarttuvat eteenpäin.”

Onnistumisia, toiveita ja ilmastojaksamista

Ilmastolukioiden viitoittama polku näkyy Oulun kaupunkistrategiassa ja sivistysohjelmassa, mikä kuvastaa Oulun lukiojohtaja Pekka Fredrikssonin mukaan uraauurtavaa työtä ja esimerkillä johtamista. Hän kiitti erityisesti lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä, jonka tuloksena on syntynyt esimerkiksi uusia kursseja ja kouluja hyödyttävä hiilijalanjälkilaskuri.

Tätä ilmasto-osaamista osallistujat pääsivät jakamaan keskenään tapahtuman kahvitauolla, jonka aikana kannustettiin verkostoitumaan ja visioimaan toivottuja tulevaisuuksia yhdessä.

Tulevien edustakuntavaalien kynnyksellä nousi esille ajatus ilmastolukioiden laatimasta vaalikoneesta. Oulun kaupunginvaltuutettu Susa Vikeväkorva (vihr) tarttui nuorten toiveeseen tulla kuulluksi päätöstenteossa ja aikoi edistää heidän mahdollisuuksiaan päästä suoraan kontaktiin päättäjien kanssa. Konkreettisena ja suoraan nuorten arkeen vaikuttavana toiveena esille nousi vegaaniruoan saaminen kouluihin sekä joukkoliikenteen sujuvoittaminen.

Laadukasta kasvisruokaa on monissa kouluissa päivittäin tarjolla, hävikkiruokaa punnitaan ja osa kouluista on saanut aurinkopaneelit sähköntuotannon avuksi. Oppitunteja suunnitellaan sähköttömiksi, sisälämpötilaa on laskettu ja ratkaisuja kestävään työ- ja koulumatkojen tekoon on löydetty kimppakyydeistä.

Esimerkit herättivät osallistujissa toivon, että lähitulevaisuudessa kestävä tulevaisuus olisi arkinen tapa toimia, ei erillinen teemapäivä.

Ilmastotoivon kautta vaikuttaviin tuloksiin

”Taukoamaton huolipuhe ei kannusta toimimaan”, totesi Oulun yliopiston projektisuunnittelija Atte Räinä esitellessään ensi vuonna lanseerattavaa MOOC-kurssia kollegansa Emil Laitilan kanssa. Kaikille avoin kurssi on suoritettavissa omaan tahtiin ja sen tarkoituksena on lisätä rakentavaa ilmastovuorovaikutusta ja kannustaa ilmastotunteiden käsittelyyn. Toisen asteen opiskelijoille kurssi antaa mahdollisuuden tutustua yliopisto-opintoihin ja sisällyttää se osaksi tulevia korkeakouluopintoja.

Koulun korjausopas -sivusto ja sen sisältämät materiaalit ovat jokaisen suomenkielisen koulun käytettävissä. Kouluyhteisöt voivat laatia oman tiekarttansa kohti hiilineutraalia koulua vuonna 2030 valmiiden materiaalien pohjalta. Yksittäiset opettajat voivat valita 42 tehtävän kokonaisuudesta omaan oppiaineeseensa soveltuvia tehtäviä, jotka vahvistavat lukion opetussuunnitelman mukaista opiskelijoiden laaja-alaista osaamista.

Haukiputaan lukion opettajan Jukka Vihermaan mukaan heidän koulullaan kokonainen ikäluokka nuoria pääsee osalliseksi toimintaan, koska jokainen opettaja on sitoutunut tekemään yhden tehtävän lukuvuoden aikana. Ilmastotyö on saatu osaksi koulun arkea. 

”Tässä ajassa on tärkeää, että uskalletaan tehdä rohkeita ratkaisuja, vaikka on epävarmuus onnistumisesta.”

Jatkossa Ilmastolukioiden viitoittamalle tielle tulevat mukaan myös varhaiskasvatus ja peruskoulut. Tavoitteena on, että toimijat saavat tukea kestävän elämäntavan vahvistamiseen osana elinikäistä oppimista päiväkodeista toiselle asteelle.

”Tässä ajassa on tärkeää, että uskalletaan tehdä rohkeita ratkaisuja, vaikka on epävarmuus onnistumisesta”, Oulun kaupungin projektipäällikkö Paula Ratava rohkaisee.

”Pidetään mielessä tosiasiat ja kriittinen puhe, harjoitellaan toivon taitoja, muistetaan levähtää ja kuvitellaan erilaisia tulevaisuuksia.” Työ jatkuu.

Ilmastonmuutos lukioihin- ja Ilmastolukiot -hankkeita on rahoittanut Opetushallitus.

Koulun korjausopas: https://koulunkorjausopas.fi/