Selviytyjät Suomi -ohjelma oli ikimuistoinen kokemus Riitta-Liisa Roposelle – haastavinta oli pelin henki ja kovuus

Sarjan alussa osallistujat jaettiin miesten ja naisten joukkueisiin. Naisten joukkuekuvassa Ritu Roponen on vasemmalla alhaalla. Kuva: Nelonen/Jaakko Kahilaniemi

Luonto & ympäristö

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Riitta-Liisa ”Ritu” Roponen on seurannut Selviytyjiä pienestä pitäen ja legendaarinen formaatti on aina kiehtonut häntä.

“Halusin lähteä kokeilemaan, pärjäänkö niissä olosuhteissa. Kun sain tilaisuuden, tartuin siihen saman tien. Tämä oli sellainen kokemus, jonka muistan loppuelämäni”, Roponen sanoo.

Roposella on takanaan 24 vuotta kansainvälisen maastohiihdon huipulla. Aktiiviuran jälkeenkin hän on hämmästyttänyt sijoituksillaan kansallisella tasolla. Fyysisestä huippukunnosta on varmasti etua Selviytyjissä.

“Kilpailut eivät olleet minulle fyysisesti rankkoja. Olen tottunut kestävyysurheiluun, ja kisat olivat siihen verrattuna lyhyitä. Palauduin tosi nopeasti. Tehtävät olivat kuitenkin haastavia ja mukavia, ne vaativat eri taitoja ja ominaisuuksia.”

”Vuoden alusta aloin tehdä viikoittain uintitreenejä. Tyttäreni on entinen kilpauimari ja hän opetti minulle tekniikkaa. Tankkasin myös viimeisinä kuukausina vararavintoa syömällä suklaata ja sipsejä.”

Roponen kertoo, että Selviytyjät ei ole pelkästään fyysinen kilpailu. Se vaatii todellista henkistä lujuutta ja kykyä pelata peliä. Haastavinta hänelle oli pelin henki ja kovuus.

“Olen joutunut ammattihiihtäjänä tosi koviin henkisiin ja fyysisiin tilanteisiin – pelaamaan niin sanotusti omalla mielellä. Ajattelin olevani tosi kova henkisesti.”

Saarella Roponen kuuli, että osalla oli ollut oma Selviytyjät-valmentaja ja kaikki mahdolliset jaksot oli katsottu tarkkaan. Hän huomasi, että oma valmistautuminen ei ollutkaan erityisen intensiivistä.

“Vuoden alusta aloin tehdä viikoittain uintitreenejä. Tyttäreni on entinen kilpauimari ja hän opetti minulle tekniikkaa. Tankkasin myös viimeisinä kuukausina vararavintoa syömällä suklaata ja sipsejä”.

“Näin oli miellyttävä valmistautua. Lähdin matkaan ilman ennakko-odotuksia tai suuria tavoitteita – lähdin hakemaan upeaa kokemusta.”

Yhteys tähdissä

Tällä kaudella Suomen Selviytyjät viettivät saarella ennätykselliset 37 päivää. Kilpailijat eivät saaneet olla yhteydessä ulkomaailmaan noin viiteen viikkoon.

“Sovin tyttäreni ja muutaman läheisen ystäväni kanssa, että olemme yhdessä, kun katsomme tähtiä. Kun kävelin illalla rannalla, katsoin tähtiin ja ajattelin, että nyt olen heidän kanssaan.”

“Koti-ikävä oli pieni yllätys, sillä olen aktiiviurani aikana joutunut olemaan paljon erossa perheestäni. Aina on kuitenkin voinut soittaa ja kertoa, että et arvaa, mitä just tapahtui tai et usko, mitä juuri näin. Vaikeinta oli, että ei saanut olla yhteydessä, kun oli ikävä.”

“Sovin tyttäreni ja muutaman läheisen ystäväni kanssa, että olemme yhdessä, kun katsomme tähtiä. Kun kävelin illalla rannalla, katsoin tähtiin ja ajattelin, että nyt olen heidän kanssaan”, Roponen tunnelmoi, ja naurahtaa, ettei aikaerolla ollut merkitystä.

Juonittelua ja tuplasuklaamuffinsseja

Selviytyjissä pelin henkeen kuuluu juonittelu, valehtelu ja jopa selkään puukottaminen. Roponen ei voi paljastaa ennen lähetyksiä, miten kieroilu häneltä luonnistui. Kokemus ei ollut hänelle kuitenkaan traumaattinen.

“Kaikki tiesimme, että kyse on pelistä, jossa pitää menestyäkseen tehdä asioita, joita ei tavallisessa elämässä tekisi tai haluaisi tehdä. Monta kertaa jouduin miettimään, miten eri tilanteissa toimin”, Roponen pohtii.

Selviytyjiä vaivasi kuumuuden lisäksi saarella nälkä. Ruoka-annokset olivat pieniä ja yksipuolisia.

Roponen tunsi muut kilpailijat etukäteen vain ulkonäöltä. Selviytyjät tapasivat toisensa vasta lentokentällä.

“Mietin, että mitähän olen tekemässä, sillä olen totaalisen introvertti ihminen. Sitten olen lähdössä 17 tuntemattoman ihmisen kanssa viettämään aikaa ympäri vuorokauden”, Roponen nauraa.

“Opin itsestäni, että pystyn tulemaan toimeen ja viettämään aikaa uusien ihmisten kanssa. Kahden minuutin päästä tapaamisesta olimme jo tuttuja. Joihinkin tutustuin hyvin, osaan melko hyvin ja kaikkiin en välttämättä ollenkaan.”, Roponen sanoo ja lisää, että tämä johtui osin heimojaosta.

Selviytyjiä vaivasi kuumuuden lisäksi saarella nälkä. Ruoka-annokset olivat pieniä ja yksipuolisia.

“Ajattelin ruokaa herkeämättä, ja jokaisena päivänä keskustelu ajautui jossain vaiheessa ruokaan. Aluksi mietin korvapuusteja ja sitten ajatukset siirtyivät jätti-isoihin tuplasuklaamuffinsseihin. Kun niistä pääsin eroon, himoitsin savulohta”, Roponen kertoo nauraen.

Roponen on lähdössä syyskuun alussa auttamaan ja sparraamaan erästä kovimmista suomalaisista mitalitoivoista Salt Lake Cityyn.

Kotiin on mukava palata

Roponen kertoo, että oli todella mukava palata Malesiasta raikkaaseen ja puhtaaseen Suomen luontoon ja perheen pariin.

“Heti alkoi leipominen ja valmistautuminen tyttären ylioppilasjuhliin. Pääsin saman tien hyvin arkeen kiinni.”

Heti palattuaan Roponen mietti, että ei missään tapauksessa lähtisi uudelleen. Nyt jälkeen päin hän pohtii, että uusi seikkailu saattaisi kiinnostavaa, jos olot olisivat erilaiset.

“Minulle oli haaste lähteä juuri noihin oloihin ja näkemään tropiikin luontoa. Kokemus oli valtavan hieno ja ainutlaatuinen. Se on kuitenkin nyt koettu, joten toista kertaa ei trooppista Selviytyjä-Riittaa nähdä.”

Veri vetää hiihtoladulle

Roponen ei ole jäänyt aktiiviuran jälkeen sohvan nurkkaan kasvamaan korkoa. Hän on osakkaana valmennuspalveluja tarjoavassa yrityksessä Huippumoodi, johon kuuluu myös Ritun hiihtovalmennus.

Hän on lähdössä syyskuun alussa auttamaan ja sparraamaan erästä kovimmista suomalaisista mitalitoivoista Salt Lake Cityyn.

“Tämä on minulle kunnia. On nostalgista palata niihin maisemiin, sillä olympiaurani alkoi siellä 2002.”

Kun Leville avataan ensilumenlatu, Roponen lupaa olla heti mukana. Kilpailukalenteria hän ei kuitenkaan ole vielä edes avannut.

“Kun on mukavia kisoja sopivan matkan päässä, olen varmasti lähtörivissä. Valmistautuminen talveen ei toki ole samanlaista kuin huippu-urheilijalla. Haluan kuitenkin olla hiihtovalmennukseen osallistuville esimerkkinä, että missä iässä vain voi asettaa itselle tavoitteita tai urheilla vain nautinnokseen.”

Selviytyjät Suomen uusi kausi alkaa sunnuntaina 27. elokuuta klo 19.30 Nelosella ja Ruudussa. Sarja jatkuu pitkälle syksyyn.