Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä – usein syynä kalakuolemiin
Talviaikaista järven hapetusta Oulun Kuivasjärvellä. Kuva: Juhani Aho/Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus.
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus selvitti maalis–huhtikuussa alueen 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa.
Talven aikana Ely-keskukseen on tullut ilmoituksia kalakuolemista. Esimerkiksi maaliskuun alussa Oulun Laholaisojassa havaittiin kuolleita kaloja.
Maaliskuu on ollut ajankohtaan nähden tavallista kylmempi ja happitilanne voi heikentyä edelleen jäiden lähdön viivästyessä. Kevään viivästyessä riski kalakuolemien esiintymiselle kasvaa. Kalakuolemista voi ilmoittaa Ely-keskukseen. Järvien happitilanteeseen tulee täydennystä kevään sulamisvesien mukana.
Jää estää hapen liukenemisen ilmasta
Pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Yli-Kitkan syvänteessä ja Oulujärven Niskanselällä kevättalvinen happitilanne pysyi samana kuin edellisenä vuonna, sen sijaan matalissa ja rehevissä Komujärvessä ja Iso Vatjusjärvessä happitilanne oli edellisvuotta huonompi.
Esimerkiksi Oulun Papinjärvessä ja Niilesjärvessä vesisyvyys on niin pieni, että näytteet on otettu vain yhdestä näytteenottosyvyydestä, joka vaihteli puolesta metristä metriin. Näissä matalissa järvissä happi oli lähes lopussa. Heikoin tilanne oli Papinjärvessä ja Niilesjärvessä sekä Ainalinjärvessä.
Kolme vuotta sitten kevättalvinen happitilanne oli hyvä Papinjärvessä. Matalien järvien heikkoa happitilannetta selittää pieni vesitilavuus. Happea kuluu etenkin rehevissä järvissä, joissa on paljon hajotettavaa ainesta.
Syvemmissä järvissä eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu keskenään ja alusveden happitilanne voi heikentyä. Paras happitilanne oli Oulujärven Niskanselällä Vaalassa.
Voi johtaa kalakuolemiin
Hapenpuute alkaa vaikuttaa kaloihin, kun veden happipitoisuus alittaa 5 milligrammaa litrassa. Kalojen hapentarve vaihtelee lajikohtaisesti. Esimerkiksi lohikalat, made, ahven ja kuha tarvitsevat paljon happea. Pienimpiä happipitoisuuksia sietävät lahna, ruutana ja pasuri. Ruutana selviää jopa yli puoli vuotta ilman happea.
Oulun ja Rokuan järvissä jään paksuus oli 0,6 metriä ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. Talven aikana Ely-keskuksen on ilmoitettu kalakuolemista Sievin Jyringinjärvellä, Vaalan Syväjärvellä ja Oulun Laholaisojassa.
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen järvien seurantaohjelmassa vuosittaisessa seurannassa ovat muun muassa Oulujärven Niskanselkä Vaalassa, Iso Vatjusjärvi Haapavedellä ja Komujärvi Pyhäjärvellä. Muut seurantakohteet vaihtuvat vuosittain. Järviä havainnoidaan pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa, maalis-, heinä-, elo- ja syys–lokakuussa. Maaliskuussa seurannalla saadaan tietoa järvien happitilanteesta talvikerrostuneisuuden lopussa. Näytteenottopaikka on yleensä järven syvänne.