Oululaisten lajittelutottumuksissa vielä petrattavaa – tarvitaan lisää opastusta, kannustusta ja asennetta
Kerrostaloissa kierrättäminen on helppoa, koska omalla pihalla on kaikki tarvittavat astiat – ja silti iso joukko asukkaita jättää lajittelematta. Haja-asutusalueella voi sopia myös naapurin kanssa biojätekimpasta. Kuvituskuva: Kati Valjus
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Sekajätteen koostumustutkimus paljasti, että oululaisten lajitteluinto ei ole vuosien varrella kasvanut. Suurin osa lajittelukelpoisesta roskapussin sisällöstä on biojätettä, ilmenee Kiertokaaren ja Oulun yliopiston syyskuussa 2023 toteuttamasta sekajätteen koostumustutkimuksesta.
Biojätteen osuus jäteotannasta oli yhteensä peräti 38 prosenttia. Siitä oli keittiöjätettä 31 prosenttia ja loput puutarhajätettä. Seuraavaksi eniten oli muovia, paperia sekä kartonkia ja pahvia.
Tulos on lähes sama kuin aikaisemmassa tutkimuksessa, joka on tehty vuonna 2019. Silloin roskapussit sisälsivät biojätettä keskimäärin noin 30 prosenttia. Myös muiden lajittelukelpoisten jätteiden osuudet olivat nyt ja 2019 suurin piirtein samat.
Lajitteluvelvoite laajenee
Tutkimukseen tuli useamman vuoden tauko koronapandemian vuoksi. Kiertotalouspäällikkö Antero Kiljunen pohtii, että nyt oli oikea hetki lähtötilannetutkimukselle.
Tulevina vuosina biojätteen määrä sekajätteen joukossa vähenee, koska Oulussa biojätteen lajitteluvelvoite laajentuu kesällä 2024 koskemaan kaikkia taajamassa sijaitsevia omakotitaloja.
Parempia lajittelutuloksia ei kuitenkaan saavuteta pelkästään tiukentuvilla lajitteluvelvollisuuksilla. Kerrostaloissa kierrättäminen on helppoa, koska omalla pihalla on kaikki tarvittavat astiat – ja silti iso joukko asukkaita jättää lajittelematta.
Asennetta ja kannustusta
Suunnitelmissa onkin aloittaa lajitteluun kannustavia kampanjoita, jotta tuloksia saataisiin parannettua. Esimerkiksi taloyhtiöissä asukkaan pitäisi voida nähdä konkreettisesti, millä tavalla juuri hänen tekemänsä lajittelu hyödyttää häntä ja koko yhtiötä.
”Tarvitaan tietenkin asennemuutosta, mutta myös erilaisia kannustimia. Jatkossa seuraamme sekajätteen koostumusta vastaavalla tutkimuksella vuosittain, ja pystymme tekemään niiden avulla vaikuttavuusarviointia”, kertoo Kiljunen.
Lajittelututkimuksessa oli mukana noin 500 kilon otanta oululaisten sekajätepusseja sekä omakotitaloista että kerrostaloista. Oulun yliopiston opiskelijat kävivät kolmena päivänä roskia läpi: pussit avattiin, lajiteltiin 27 eri jätejakeeseen, punnittiin eri jätteiden osuudet ja laskettiin niiden prosenttiosuudet.