Liminganlahdellakin voi äänittää lintujen ääntä ja auttaa tiedettä – hauska lisä luontoretkeilyyn

Liminganlahden Virkkulan lintutorni on yksi kohde, jossa lintujen ääntä voi nauhoittaa. Äänityspaikat on merkitty kylteillä, joissa on QR-koodi ja ohjeet äänitykseen. Kuvituskuva: Mun Oulu

Luonto & ympäristö

Julkaistu: Kirjoittaja: Mun Oulu

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Muuttolintujen kevät -nauhoitteita voi tehdä Liminganlahden lisäksi kymmenessä eri kansallispuistossa ja kuudella muulla Metsähallituksen Luontopalveluiden ylläpitämällä suojelualueella. Mobiilisovelluksen avulla saadaan talteen arvokasta tietoja muuttolintujen tilanteesta.

Lintuihmisten suosioon nousseella Muuttolintujen kevät -mobiilisovelluksella äänitetään viisi minuuttia pitkä nauhoitus, jonka päätteeksi tekoäly kertoo ja näyttää valokuvilla, mitä lintuja ympäristöstä kuului. Äänityksen jälkeen nauhoitteen voi lähettää sovelluksessa tutkimuskäyttöä varten.

Nauhoitteita tehdään eri puolilla Suomea pistelaskentapaikoilla, jotka näkyvät ladattavissa olevalla sovelluksella. Äänityspaikat on myös merkitty luontokohteissa kylteillä, joissa on QR-koodi ja ohjeet äänitykseen. Alkuvaiheessa pistelaskentapaikoista muodostuu verkosto, jossa on mukana Metsähallitukselta 10 kansallispuistoa sekä kuusi muuta luonnonsuojelualuetta. Kohteet on valittu niin, että niistä saadaan mahdollisimman hyvä maantieteellinen kattavuus koko maahan.

”Eteläisin piste sijaitsee Suomenlahden rannalla Espoon Laajalahdella, jonne muuttolinnut ensimmäisinä Suomeen saapuvat. Pohjoisin piste on Enontekiön Kilpisjärvellä, jonne muuttolinnut saapuvat jopa kahden kuukauden viiveellä”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Roland Vösa Metsähallituksen Luontopalveluista.

Hauska lisämauste luontoretkeen

Suomessa on laskettu lintuja pistelaskennoin 40 vuoden ajan, mikä on tuottanut arvokasta tietoa linnustomme tilasta ja muutoksista. Pistelaskentaa on tehty reittien avulla, ja reittejä on ollut koko maassa 50–60. Pistelaskentareittien tulosten analysointiin on tarvittu hyvät pohjatiedot pesimälinnustosta.

Uudistuneen Muuttolintujen kevät -mobiilisovelluksen avulla jokainen voi antaa tietoja pistelaskentaan, vaikka ei itse tuntisikaan lintuja. Viiden minuutin mittaisen äänitteen päätteeksi tekoäly kertoo sovelluksessa, mitkä linnut lauloivat ja näyttää niiden kuvat.

”Se, että mobiilisovellus kertoo ja näyttää, mitkä linnut laulavat, on mukava lisä ulkoilupäivään. Se luo mahdollisuuksia esimerkiksi luontokasvatukseen. Sovellus innostaa toivottavasti lintujen tarkkailuun myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät aiemmin ole linturetkelle lähteneet”, Roland Vösa toivoo.

Linnut muuttavat eri puolille Suomea eri aikoina. Kansalaishavaintoja toivotaankin paitsi keväällä, myös myöhemmin.

”Lintujen muuttokausi alkaa kunnolla huhtikuussa ja mattimyöhäiset saapuvat juhannuksen korvilla, joten kuunneltavaa ja nauhoitettavaa riittää hyvin koko alkukeväästä pitkälle kesään”, kertoo Roland Vösa.

västäräkki

Västäräkit saapuvat yleensä huhtikuun alussa. Kuva: Elias Lahtinen

Kansalaisten tuottama tieto tärkeää

Kansalaisten tuottaman lintutiedon avulla voidaan nähdä muutoksia lintukannoissa pitkällä tähtäimellä ja ne auttavat luonnonsuojelun ja luonnonhoidon toimenpiteiden suunnittelussa. Mikäli havaitaan, että jonkun lajin kannat taantuvat, voidaan tähän reagoida ja mahdollisesti vaikuttaa siihen, että lintukannat elpyvät.

Lintuja tavataan monenlaisissa elinympäristöissä. Ne ovat näkyviä sekä kuuluvia, joten ne ovat myös hyviä ilmentämään ympäristön tilaa. Eräät lintulajit ovat vaateliaampia ympäristönsä suhteen kuin toiset lajit.

”Mikäli jollain kohteella havaitaan toistuvasti esimerkiksi pikkusieppoja, voidaan arvella, että ympäristössä on varsin varttunutta ja lähellä luonnontilaa olevaa metsää. Lintuja voi siis käyttää mittarina sille, miten luonnontilainen ympäristö luonnonsuojelualueella on. Ilman ajantasaista tietoa emme pysty reagoimaan luonnossa tapahtuviin muutoksiin”, Roland Vösa kertoo.

Lisätietoa Muuttolintujen kevät -mobiilisovelluksesta löytyy tästä linkistä.