Kansainvälisen koulun oppilas teki Oululle suunnitelman kuumuutta vastaan

Lämpötila-aiheinen projektityö vei Chinmayi Krishna Kumarilta vuoden.

Luonto & ympäristö

Julkaistu: Kirjoittaja: Sirpa Tarkkinen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Chinmayi Krishna Kumar teki osana opintojaan Oulun kaupungille toimenpidesuunnitelman, jossa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja paikallisia keinoja sopeutua lämpötilanvaihteluihin ja kuumuuden lisääntymiseen.

Chinmayi Krishna Kumar aloittaa tänä syksynä Oulussa Lyseon IB-linjan. Lämpötila-aiheinen projektityö oli hänen Oulun kansainvälisen koulun viimeisen vuoden aikana tekemänsä itsenäinen työ, jonka hän esitteli kouluvuoden lopuksi kouluyhteisölleen.

Chinmayi analysoi projektityössään lämpötilatrendejä Oulussa ja niiden yhteyksiä globaaliin ilmastonmuutokseen. Hän myös pyrki tunnistamaan terveysriskejä kuten lämpöstressiä, veden ja hyttysten levittämiä sairauksia sekä kuumuuden mielenterveyshaasteita.

Chinmayi myös tarkasteli Suomen viranomaisten sopeutumissuunnitelmia ja yhdisti niihin omat johtopäätöksensä suosituksiksi.

Sietokykyä ilmastonmuutokseen

Projektityön tavoitteena on lisätä paikallista tietoisuutta kuumuuden haitoista, edistää sukupolvien välistä vuoropuhelua ja kannustaa kattavaan ilmastonmuutoksen sietokyvyn suunnitteluun koko Oulussa.

Tarkoituksena on myös inspiroida muita opiskelijoita ja yhteisöjä innovoimaan toimenpiteitä ilmastonmuutosta ja lisääntyvää kuumuutta vastaan.

Chinmayi teki myös yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa, jotta saisi ehdotuksia heidän tarpeisiinsa. Ehdotuksia toimenpiteiksi tuli muun muassa vanhuksilta ja kaupungin viranomaisilta. Chinmayi oli yhteyksissä myös yliopiston tutkimusryhmään, joka tutkii kuumuuden vaikutuksia oululaisiin. Hänen äitinsä työskentelee tutkijana Oulun yliopistolla.

”Se, mitä nyt lopputuloksesta nähdään, on vain jäävuoren huippu. Työtä tämän kanssa oli niin paljon”, Chinmayi sanoo.

”Aloitin suurilla tavoitteilla ja käsityksellä, että saan apua paljon. Puhuinkin monien kanssa ja olin mukana kokouksissa. Tässä lopullisessa muodossa näkyy vain yksi prosentti työstä.”

Nuori nainen puolilähikuvassa joen tai järven rannalla.

Intialaissyntyinen Chinmayi on huomannut, että Oulussakin kesät voivat olla kuumia.

Chinmayi otti myös yhteyttä amerikkalaiseen järjestöön Atlantic Council’s Climate Resilience Centreen, jonka apulaisjohtaja auttoi opinnäytetyön tekemisessä. Chinmayi päätteli, miten Amerikan malleja voi soveltaa Suomeen.

Kuumuutta vastaan suojarakennus

Kun Chinmayi meni koulun 9. luokalle, hän tuli projektityön aihetta miettiessään ajatelleeksi, kuinka kuuma viime kesä oli.

”Vaikka minä olen Intiasta ja tottunut koviin lämpötiloihin ja minulla on hyvä terveys, niin huolestuin siitä, miten kuumuus vaikuttaa yleisesti”, hän sanoo.

”Ensin huolestuin äärimmäisestä kuumuudesta koko tämän oululaisen yhteisön puolesta ja sitten aloin miettiä, miten kaupunki voisi vaikuttaa tähän. Löysin Atlantic Councilin verkkosivut ja sieltä sain tietää lämpötoimintasuunnitelmasta. Ilmastonmuutoshan on jo täällä ja sen kanssa selviytymiseen tarvitaan tällainen suunnitelma.”

Oulu voi kokea äärimmäisen kuumuuden ja äärimmäisen kylmyyden, jotka vaativat rakennuksiltakin sopeutumista.

18-sivuinen projektityö kertoo, miten lämpö sivuaa ihmisten arkea; miten se esimerkiksi vaikuttaa terveyteen ja ketkä ovat suurimmassa vaarassa. Chinmayi myös esittää ratkaisuja esimerkiksi rakennusten suhteen.

”Kaupunki voisi rakentaa kuumuudelle suojarakennuksen. Oulu voi kokea äärimmäisen kuumuuden ja äärimmäisen kylmyyden, jotka vaativat rakennuksiltakin sopeutumista.”

Runsaat viheralueet sekä talojen viilennysjärjestelmät suojaavat kuumuudelta. Chinmayi mainitsee myös rokotukset, sillä punkit lisääntyvät kuumuudessa.

”UV-säteily alkaa myös vaikuttaa aiemmin, kun kesä alkaa aiemmin, ja se pitäisi ihmisten tiedostaa. Kaupungin osa on myös lisätä tietoisuutta ja puhua ilmastonmuutokseen varautumisesta esimerkiksi niin, että tiettyinä päivinä pitää suojautua.”

Chinmayi on saanut positiivista palautetta projektityöstään. Äärimmäinen kuumuus on koettu hänen mukaansa paikalliseksi ja asialliseksi aiheeksi, josta pitäisikin puhua enemmän. Tätä mieltä ovat olleet niin opettajat kuin oppilaiden vanhemmatkin.

”Toivoisin, että kaupunki voisi jatkaa tätä työtäni lämpötoimintasuunnitelman kanssa. Ajattelen, että voisin itsekin jatkaa aiheesta ja jonain päivänä tehdä tutkimuksen asiasta ja näin auttaa oululaista yhteisöä”, miettii Chinmayi.