Suunnistuskausi jatkuu Oulussa läpi talven – Kaukovainiolla metsästettiin talvirasteja auringonpaisteessa

Tannerit olivat tulleet suunnistamaan koko perheen voimin. Kuvassa etualalla lapset Emma (vas.), Anni ja Iida. Takana vanhemmat Tanja ja Toni. Kuvat: Nuutti Ruokangas

Liikunta & terveys

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Reilun kymmenen asteen pakkanen ei estänyt suunnistajia oululaisen suunnistusseuran SK Pohjantähden järjestämillä talvirasteilla Kaukovainiolla viime lauantaina 25. helmikuuta. Päinvastoin. Tapahtuman alkaessa puoli yhdeltätoista oli kirkkaassa auringonpaisteessa tapaamispaikalla Oulun seudun ammattiopiston parkkipaikalla jo lukuisia innokkaita kuntoilijoita valmiina lähtöön. Pakkasen sijaan kaunis talvipäivä tosin saattoi olla syynä, ettei jonottajia ollut enempää.

”Voi olla, että aika moni on hiihtämässä”, arveli talvirasteista SK Pohjantähdessä tänä talvena vastaava Jouni Similä.

”Meidän miesten ryhmä on aktivoitunut ja nuoret miehet ovat suunnitelleet talvirastien ratoja,” Jouni Similä (oik.) kertoo. Tällä kertaa radasta vastasi Riku Koirikivi (vas.).

Kaukovainion talvirastitapahtuma on osa SK Pohjantähden yhdessä Koskelankylän Riennon ja Haukiputaan Heiton kanssa järjestämää, pääosin kaupunkimaisemissa juostavaa, kaikille avointa suunnistuksen talvisarjaa. Sarjaa on järjestetty Pohjantähden toimesta jo noin kaksikymmentä vuotta, pari viime vuotta yhteistyössä Riennon ja Heiton kanssa.

Talvirastit järjestetään joka lauantaiaamupäivä joulukuun puolivälistä huhtikuun alkuun asti. Vetovastuu vaihtelee viikoittain seurojen välillä. Tänä talvena talvisarjassa on juostu jo muun muassa Myllytullissa, Hönttämäessä ja Haukiputaan Niemeläntörmässä. Paikalle on saapunut viikoittain Similän mukaan noin 30–80 kävijää ja samoissa lukemissa liikuttiin myös Kaukovainiolla.

”Kävijämäärä on vaihdellut säiden mukaan. On toki niitä, jotka ovat paikalla ihan sama mitä tapahtuu. Tapahtumiin tavoitettavien suunnistajien määrä Oulun seudulla on noin tuhat. He tulevat paikalle, kun pääsevät.”

”Keli ei haittaa, se on pukeutumiskysymys.”

Aina paikalla olevien kastiin kuuluu Mikko Lukkarinen, joka oli saapunut paikalle kiertämään rastit pyörällä.

”Kierrän kaikki talvirastit, siinä tulee viikon lenkki tehtyä. Keli ei haittaa, se on pukeutumiskysymys”, Lukkarinen totesi ennen kierrokselle lähtemistään.

Perhesuunnistukset houkuttelevat lajin pariin

Tänä vuonna on toinen talvi, kun talvirastisarjaan on kuulunut myös kerran kuukaudessa järjestettävät perhesuunnistukset. Ajatuksina perhesuunnistuksissa on tarjota mahdollisuus tutustua lajiin koko perheen voimin.

”Perhesuunnistuksella houkutellaan aloittamaan suunnistus. Siellä on matkalle suunniteltu lapsille houkutuksia, jotta he jaksavat jatkaa seuraavalle rastille. Pikkujouluissa ja pääsiäisenä on myös omat teemansa,” Similä kertoi.

”Pääsiäinen oli varsinkin viime vuonna tosi suosittu. Ainoa negatiivinen palaute oli, ettei ollut tarpeeksi parkkipaikkoja autoille. Kevät on muutenkin suunnistuksen huippusesonki, kun ihmiset heräilevät maan sulaessa.”

Kävijät voivat valita suunnistukseen eri tasoisia karttoja.

Vaikka nyt ei Kaukovainiolla ollut varsinaista perhesuunnistusta ohjelmassa, paikalla oli kaiken ikäisiä osallistujia lapsista lähtien. Esimerkiksi Tannerin perhe oli saapunut paikalle täysilukuisena.

”Minä ja Toni olemme molemmat suunnistaneet jo pitkään ja hartaasti, mutta nyt on saatu lapsetkin innostettua mukaan, joten tämä on oikein mieluinen juttu”, äiti Tanja Tanner kertoi.

”Nimenomaan suunnistus kannattaa aloittaa tällaisilla kaupunkisprinteillä. Samat suunnistuksen ajatukset, kuten kartan hahmotus, toimii samalla tavalla kuin metsässä.”

Suunnistuksen aikana perhe jakaantui isän Tonin ja Iidan sekä vanhempien lasten Emman ja Annin muodostamiin pareihin, Tanja Tanner taas suunnisti tällä kertaa omaan tahtiin. Kaupunkiympäristössä ihmisten ilmoilla tapahtuvan suunnistuksen perhe kokee mukavaksi myös vähemmän suunnistuskokemusta omaavien lasten kannalta. Myös Jouni Similä painottaa kaupunkisuunnistuksia hyvänä ensikokemuksena suunnistukselle.

”Nimenomaan suunnistus kannattaa aloittaa tällaisilla kaupunkisprinteillä. Samat suunnistuksen ajatukset, kuten kartan hahmotus, toimii samalla tavalla kuin metsässä.  Se on kaupungissa käytännössä sama, onko kesä vai talvi.”

Panu Mölsä kiertää suunnistusrasteja muutaman kerran vuodessa.

Toki luonteeltaan kaupungissa tapahtuva suunnistus on erilaista kuin perinteinen suunnistus maastossa.

”Tämä on mukavaa vaihtelua. Kaupunkisuunnistus on lähinnä juoksemista, en ottanut edes kompassia mukaan”, tänä talvena ensimmäistä kertaa talvirasteille ehtinyt Panu Mölsä kertoi.

Kartat valitaan tason mukaan

Talvirasteilla kävijät saavat valita neljän eri tasoisen kartan välillä. Vaikein ja pisin peruskartta on A, B-kartta on hieman lyhyempi. C-kartta on taas tarkoitettu lapsille. Lisäksi neljäntenä on aktiivisille kilpailijoille tarkoitettu taitokartta, johon on lisätty erilaisia haasteita. Kaukovainion talvirastien ratamestarina toimi tällä kertaa Riku Koirikivi.

”Käytin kyllä aika paljon aikaa ratojen tekemiseen”, itsekin aktiivisesti kisaava Koirikivi kuvasi prosessiaan.

”Tämä on itse asiassa ensimmäinen tällainen yleisötapahtuma, johon olen suunnitellut radat. Vaikeampia ratoja on ehkä helpompi suunnitella, kuin lähteä lapsille ratoja miettimään. Sen pitää kuitenkin olla suhteellisen helppo, mutta samalla löytää pientä vaativuutta”, hän analysoi ratojen kehittämistä.

”Saa antaa risuja ja ruusuja, mutta parasta on yritetty”, Koirikivi hymyili.

Ainakin ensimmäisten joukossa maaliin tulevan suunnistajan palaute järjestäjille on positiivinen.

”Tosi hyvä rata oli taas! Kiitos kun jaksatte näitä järjestää”, tämä huikkasi.