Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla aloitetaan osallisuuden tiekartan valmistelu – tarkoitus ehkäistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden syrjäytymistä
Syrjäytyminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kun taas kokemus osallisuudesta vähentää muun muassa yksinäisyyttä sekä lisää uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Kuva: Diakonia
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Tavoitteena on myös ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. Osallisuuden vahvistuminen tukee hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä.
Osallisuuden tiekartta -esiselvityshankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota apua tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden arjen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseen.
”Osallisuutta vahvistamalla ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Hankkeen tarve on noussut esiin meneillään olevien osallisuushankkeiden pohjalta. On havaittu, että tarvitaan uusia keinoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden osallisuuden vahvistamiseen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Seija Kemppainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.
Olemassa olevan tiedon yhteen koostamisen lisäksi hankkeessa tuotetaan uutta tietoa täydentämään ymmärrystä osallisuudesta ja siitä, mitä se tarkoittaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä osalta Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Osallisuus tukee arjen hyvinvointia
Hanke sisältyy Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan (2022–2025), jonka kärkiteemoja ovat osallisuus sekä lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvä ja sujuva arki. Työ kestää tämän vuoden heinäkuun loppuun ja päätoteuttajana on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Oulun Diakonissalaitoksen säätiö.
Osallisuutta vahvistamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, turvallisuuteen ja omien mahdollisuuksien laajamittaiseen hyödyntämiseen. Maakuntaohjelman mukaan heikommassa asemassa olevia etsitään aktiivisesti ja heidät löydetään ja myös heidän osallisuutensa varmistetaan.
”Se, että kaikki tulevat kuulluiksi ja voivat osallistua päätöksentekoon, vahvistaa luottamusta ja turvallisuutta. Osallisuuden kokemus vaikuttaa siten, että kaikkien ihmisten potentiaalinen toimintakyky tulee käyttöön. Kokemus osallisuudesta vähentää yksinäisyyttä sekä lisää uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin”, hankkeessa todetaan.
Ammattilaisille tietoa työn tueksi
Osallisuustyötä tehdään niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin järjestöpuolella. Lasten, nuorten ja perheiden kokemusta osallisuudesta on vahvistettu muun muassa luomalla yhteisiä tiloja sekä tapahtumia ja toimintoja, joihin on mahdollista osallistua matalalla kynnyksellä.
Osallisuustyötä tekeviä ovat kaikki, jotka jollakin tapaa työskentelevät osallisuuden edistämiseen tähtäävässä toiminnassa tai tekevät kehittämistyötä siihen liittyen.
”Osallisuustyön voi käsittää todella laajasti. Esimerkiksi kaikki hyvinvoinnin parissa töitä tekevät ovat tekemisissä osallisuuden kanssa ja heidänkin asiantuntemustaan tällä saralla tulee edistää”, Kemppainen toteaa.
Hankkeen tarkoituksena onkin tuottaa tietoa, jota lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevät ammattilaiset voivat hyödyntää työssään. Tavoitteena on myös vahvistaa eri toimialojen ja verkostojen välistä yhteistyötä niin, että kohderyhmään kuuluvat henkilöt saavat jatkossa oikeanlaista tukea saumattomasti, eivätkä putoa palveluista.
Suuntaviivat jatkokehittämiselle
Hanke kartoittaa osallisuuden tilaa maakunnassa ja kokoaa yhteen jo olemassa olevaa tietoa ja hyviä käytäntöjä sekä hankkeiden ja verkostojen tuloksia. Kokonaiskuvan lisäksi tarkoitus on selvittää osallisuustiedon katvealueita, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien näkökulmasta. Näin pystytään paremmin täsmentämään osallisuuden kehittämistarpeita maakunnassa.
Esiselvityksessä tuotettua tietoa hyödynnetään ja pilotoidaan käytäntöön Pohjois-Pohjanmaalla jatkohankkeen muodossa.
”Esiselvitys on ensimmäinen vaihe alueellista kehitysprosessia. Selvityksen tuloksia kehitetään edelleen ja juurrutetaan käytäntöön tulevassa jatkohankkeessa, Kemppainen sanoo.