Omaishoitajat: Erityislapsiperheet tarvitsevat tukea työssäkäynnin mahdollistamiseksi

Moni erityislapsen vanhempi lyhentää työaikaa omalla kustannuksella, jotta pystyy huolehtimaan lapsestaan. Kuva: Mostphotos

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Tänään torstaina vietetään eurooppalaista omaishoitajien päivää, jonka merkeissä Oulun seudun omaishoitajat ry on julkaissut raportin ”Palkka on elintärkeä vaikka se pieni onkin – Erityislasten vanhempien työssäkäynnin mahdollistavien palveluiden kustannusvaikutukset”.

Raportissa todetaan omaishoitajina toimivien erityislasten vanhempien tarvitsevan usein erilaisia palveluita työssäkäynnin mahdollistamiseksi.

”Jos huolenpidon ja hoivan tarve on suuri, voi vanhemmalta loppua aika ja voimavarat huolehtia kaikesta itse.”

”Moni erityislapsen vanhempi lyhentää työaikaa omalla kustannuksella, jotta pystyy huolehtimaan lapsestaan. Moni vanhempi myös yhdistää työssäkäynnin ja erityislapsiperheen arjen vaatimukset ilman, että saavat siihen ulkopuolista apua. Jos huolenpidon ja hoivan tarve on suuri, voi vanhemmalta loppua aika ja voimavarat huolehtia kaikesta itse. Tällöin tarvitaan tukea ja palveluita tasapainottamaan arjen haasteista selviytymistä, jottei vanhemman tarvitse lopettaa työntekoa kokonaan”, raportissa huomautetaan.

Monilla toimeentulovaikeuksia

Omaishoitajan hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkion määrä on aina vähintään 423,61 euroa.

Raportin mukaan omaishoitopalkkio ei usein riitä läheisen hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Työikäiset sopimusomaishoitajat joutuvat turvautumaan Kelan tilastojen mukaan toimeentulotukeen useammin kuin muut samanikäiset. Omaishoitajat ovat ylivelkaantumisen riskiryhmässä.

Raporttia varten tehdyn kyselyn perusteella vastaajat kokevat, että osa perheistä saa yhteiskunnalta hyvin tukea ja palveluita, mutta vastaavasti osa perheistä jää kokonaan ilman palveluita, tai niitä ei saada riittävän ajoissa. Palveluiden puuttuessa vanhempi voi ehtiä uupua ja mahdollisesti jättäytyä kokonaan pois työelämästä pystyäkseen huolehtimaan lapsestaan.

”Tällöin tarvitaan toisenlaista tukea perheen talouden turvaamiseksi, ja se voi olla yhteiskunnalle kalliimpaa kuin palvelut, joiden avulla perheen arki sujuisi niin, että vanhempi pystyisi käymään töissä. Monesti työelämästä pois jäävä vanhempi jää kotiin pitkäksi aikaa, eikä paluu työelämään vuosien kotona olon jälkeen ole välttämättä helppoa”, raportissa huomautetaan.

Huomiota kokonaiskustannuksiin

Oulun seudun omaishoitajat julkaisi jo viime vuonna kyselyraportin erityislasten vanhempien mahdollisuuksista sovittaa yhteen työelämä ja erityislapsiperheen arki. Sille nyt jatkoksi julkaistussa raportissa keskitytään taloudellisiin vaikutuslaskelmiin.

Raportissa arvioidaan ja vertaillaan erityislasten omaishoitajuuden kustannusten muodostumista omaishoitajille ja yhteiskunnalle erilaisissa tilanteissa. Omaishoitajat korostavat, että palveluiden suunnittelussa tulisi huomioida kokonaiskustannukset yhteiskunnalle, ei pelkästään palveluiden kustannuksia.

”Kustannukset näistä palveluista ovat pienempiä kuin myöhemmin tarvittavista korjaavista palveluista.”

”Jo muutaman vuoden tarkastelujaksolla voidaan nähdä taloudelliset hyödyt siinä, että erityislasten vanhempia tuetaan palveluiden avulla pysymään työelämässä. Kustannukset näistä palveluista ovat pienempiä kuin myöhemmin tarvittavista korjaavista palveluista”, raportissa sanotaan.

Omaishoitajayhdistyksen mukaan asia koskee erityisesti äitejä, ja hoivavastuun epätasa-arvoisuutta kuvaa se, että esimerkkilaskelmien omaishoitajat ovat kaikki äitejä.

”Äidin mahdollinen poisjättäytyminen työelämästä erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevan lapsen vuoksi ruokkii myös rakenteellista epätasa-arvoa, sillä kotona tehtävä hoivatyö vaikuttaa sukupuolten väliseen palkka- ja eläke-erojen muodostumiseen”, raportissa todetaan.

Molemmat raportit perustuvat Oulun seudun omaishoitajat ry:n Uusia polkuja työhön ja elämään -hankkeen valtakunnalliseen kyselyyn erityislapsiperheiden vanhemmille. Kysely toteutettiin elo-syyskuussa 2021. Hankkeen rahoittajina ovat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun kaupunki ja Oulun seudun omaishoitajat ry.

Oulun seudun omaishoitajat ry on vuonna 1998 perustettu yhdistys, joka toimii omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvonta- ja tukijärjestönä.

Lisätietoja: www.osol.fi