Nuorten seurusteluväkivalta lisääntynyt – siihen pyritään puuttumaan tehokkaammin uusilla menetelmillä Oulussakin

Seurusteluväkivaltaa kokevien nuorten määrä on lisääntynyt. Ensi- ja turvakotien liiton mukaan jopa 45 prosenttia 16–17‑vuotiaista tytöistä on kokenut seurusteluväkivaltaa. Se voi ilmetä esimerkiksi fyysisenä, kontrollointina, mustasukkaisuutena, painostamisena tai digitaalisena, liitosta kerrotaan.

Seurusteluväkivalta ei ole vain ”joidenkin pahojen nuorten” ongelma, vaan se on koko yhteiskunnan peili, toteaa Väkivallattomuuden tukijat -hankkeen projektityöntekijä Pirjo Ervasti Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä.

”Se heijastaa ympäröivää kulttuuria ja opittuja malleja. Kyse ei ole vain siitä, kuka satutti, vaan myös siitä, kuka opetti rakastamaan näin ja kuka voi opettaa toisin.”

Ervastin mukaan moni nuori on kasvanut ympäristössä, jossa vuorovaikutus- ja tunnetaitoja ei ole opetettu. Myös some voi muuttaa herkästi nuoren käsityksiä ihmissuhteista. Tällöin hänen on vaikeaa mieltää toimintaansa väkivallaksi.

”Esimerkiksi mustasukkaisuus tulkitaan rakkaudeksi, kontrollointi huolenpidoksi tai tönäisy riidaksi, joka meni liian pitkälle.”

Nuoret toivovat selkeyttä seurustelun rajoihin

Ervasti muistuttaa, ettei seurusteluväkivalta näy päällepäin. Siksi aikuisten ja ammattilaistenkin voi olla usein vaikeaa tunnistaa sitä.

”Väkivaltaa käyttävä nuori voi olla kiltti ja huomaavainen, koulussa menestyvä, hauska, herkkä, hiljainen, epävarma tai äkkipikainen.”

Ensi- ja turvakotien liiton Väkivallattomuuden tukijat -hankkeessa on kehitetty toimintamalleja seurusteluväkivallan ehkäisyyn, tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja katkaisuun. Mallit on suunnattu oppilashuoltotyön ja väkivaltatyön tueksi.

Oulu on yksi hankkeen kuudesta pilottialueesta ja sieltä mukana kehittämistyössä on Oulun ensi- ja turvakoti ry.

Nuorten osallisuus on ollut keskeinen periaate hankkeen kaikissa vaiheissa. Oulusta mukana on ollut Oulun seudun ammattiopiston tutkintoon valmentavan koulutuksen luokka. Nuorten kanssa on esimerkiksi tutkittu turvallista seurustelua sekä toteutettu materiaalia aiheesta oppilaitoksille.

”Nuorten toiveissa on noussut esiin muun muassa tarve matalan kynnyksen nimettömille keskustelupalveluille. He toivovat myös selkeyttä siihen, mikä seurustelussa on ok ja mikä ei”, Ervasti kertoo.

Oppitunteja tai yksilötapaamisia

Hankkeessa on luotu muun muassa Ihana tasa-arvoinen seurustelu -työpajamalli, jossa lisätään nuorten tietoisuutta seurusteluväkivallasta pohtimalla heidän kanssaan siihen liittyviä teemoja ja asenteita. Mallia voidaan hyödyntää esimerkiksi osana koulujen oppitunteja tai hyvinvointiviikkoja.

Seurustelun turvallisille raiteille -mallissa puolestaan tuetaan yksilötapaamisilla nuoren väkivallattomuutta, tunteiden säätelyä ja turvallista käytöstä traumainformoidulla työotteella. Mallin käyttöön on järjestetty jo ensimmäinen koulutus nuorisotyön ammattilaisille.

”He tunnistivat kohtaavansa nuoria, jotka hyötyisivät tästä mallista. Tarve on selkeä ja ajankohtainen”, Ervasti sanoo.

Väkivaltainen nuori tarvitsee apua

Ervasti muistuttaa, ettei väkivalta synny tyhjästä, vaikka vastuu teoista kuuluukin aina tekijälle. Samalla on tärkeää nähdä, että väkivaltaan turvautuva nuori voi pahoin.

”Väkivaltaa käyttänyt nuori kärsii itsekin tilanteestaan. Hän on liian isojen tunteiden kanssa yksin ja hakee ratkaisua oloonsa turvattomilla keinoilla. Siksi tarvitsemme sopivassa suhteessa tietoa ja ymmärrystä, mutta myös rajoja ja tukea.”

”Väkivallan tekijää kuuluu ehdottomasti auttaa. Ei siksi, että teot hyväksyttäisiin, vaan siksi, että ne eivät toistuisi”, Ervasti summaa

 Lisätietoa Väkivallattomuuden tukijat -hankkeesta tästä linkistä.