Myötätunto hyödyttää antajaansa, kertoo Oulun yliopiston uraauurtava tutkimus

Myötätuntotutkimuksessa tutkitaan myötätunnon kehitystä: mitkä tekijät lapsuudesta alkaen ennustavat myötätuntoa aikuisuudessa ja toisaalta mitkä tekijät aikuisuudessa vaikuttavat myötätuntoon. Lisäksi on tutkittu myötätunnon seurauksia terveydelle ja hyvinvoinnille.

”Meidän tutkimusprojektissamme tutkitaan sitä mikä vaikutus myötätunnolla on sen antajalle. Myös itsemyötätunto on tulossa tutkittavaksi”, kertoo Oulun yliopiston psykologian professori Mirka Hintsanen, joka johtaa tutkimusprojektia. 

Myötätunto tarkoittaa tutkimuksessa huolta toisen kärsimyksestä ja halua vähentää tätä kärsimystä. Myötätuntoa tutkitaan tässä pysyvänä persoonallisuuden piirteenä. 

”Mitä korkeampi myötätuntoisuus ihmisellä on, sitä alttiimpi hän on kokemaan useissa tilanteissa myötätuntoa”, sanoo Hintsanen.  

Hyvinvointi on myönteisiä tunteita

Lapsuudessa ennustaa myötätunnon kehittymistä vanhemman ja lapsen välinen lämmin suhde vielä 30 vuotta myöhemmin.

Lämmin suhde tarkoittaa Hintsasen mukaan esimerkiksi sitä, että vanhempi kokee lapsen tärkeäksi ja haluaa viettää hänen kanssaan aikaa. 

Hintsanen kuitenkin huomauttaa, että ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia yksi tekijä selittää todella vähän. 

Myötätunto suuntautuu toisen ihmisen kärsimyksen ymmärtämiseen.

Lisäksi tutkimusryhmä on paneutunut siihen miten myötätunto vaikuttaa aikuisen hyvinvointiin. Ja päinvastoin. 

Tutkimusmääritelmien mukaan hyvinvointi tarkoittaa positiivisia tunteita ja negatiivisten tunteiden vähäisyyttä. Tutkimustuloksissa huomattiin, että juuri myötätunnon antaminen lisää hyvinvointia. 

Empatia ja myötätunto eri asioita

Tutkittavien määrä vaihtelee tutkimuksittain, mutta tyypillisimmällään tutkimukseen on osallistunut 1300 – 2700 ihmistä. Myötätuntoa ei ole Hintsasen mukaan aiemmin tutkittu paljoakaan, mutta sen tutkimisessa on ansioiduttu erityisesti Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. 

Empatiaa on tutkittu enemmän. Empatia taas on tutkimuskäsitteenä eri asia kuin myötätunto. 

”Empatia tarkoittaa sitä, että osaa asettua toisen asemaan, mitä toinen tuntee ja mitä kokee. Empatia voi suuntautua mihin vaan, myös iloon. Myötätunto taas suuntautuu toisen ihmisen kärsimyksen ymmärtämiseen.”

Hintsanen lisää, että tietynasteista empatiaa toki tarvitaan, että ymmärtää, että toinen kärsii. 

Myötätunto piti hengissä

Myötätuntoa voi kehittää Hintsasen mukaan tietoisuustaitopohjaisilla myötätunnon mielikuvaharjoituksilla. Myötätunnon vaikutukset terveyteen ovat vielä kartoittamaton maaperä. 

Se on tullut jo ilmi Hintsasen tutkimusryhmässä, että korkea myötätunto laskee verenpainetta. 

”Mutta ei myötätunnolla verenpainetta pelkästään pelasteta. Myötätunnon vaikutusta terveyteen on kuitenkin tarkoitus tutkia enemmän.” 

Ukrainan sodan herättämä laaja auttamisreaktio kertoo Hintsasen mukaan siitä, että ihminen on luontaisesti myötätuntoinen, koska myötätunto on ihmislajin kehityksessä pitänyt meitä hengissä. 

”Mutta eiväthän kaikki kriisit aiheuta samanlaista reaktiota kuin Ukraina. Se nähdään osana sisäryhmää, yhtenä Euroopan maana ja osana eurooppalaista perhettä. Silloin on helpompaa tuntea myötätuntoa.” 

Oulun yliopiston tutkimusprojekti on poikkeuksellinen, koska myötätunto on tutkimusaiheena harvinainen, mutta myös siksi, että tutkittavia on päästy seuraamaan useamman vuoden ajan.

Tutkimusaineisto on monitieteistä ja koottu Oulun, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Helsingin yliopistojen kanssa yhteistyössä. Aineistoa alettiin kerätä jo 1980-luvulla. 
 
Tutkimuksessa myötätuntoa mitattiin ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja ensimmäisen julkaisu aiheesta tuli ulos vuonna 2018.