Koronavirusesiintymät lisääntyivät Oulun jätevesissä alkuvuonna – syynä tautitilanteen pahentuminen

Koronavirusesiintymien määrä Oulun jätevesissä on kasvanut nopeasti tämän vuoden alussa. Viikolla viisi oli havaittu Oulun jätevesistä 182 135 miljoonaa virus-rna-kopiota. Lukema oli ollut viikolla kolme vielä alhaisempi, jolloin se oli 43 609 miljoonaa virus-rna-kopiota.

Koronavirusesiintymien määrä oli kasvanut Oulun jätevesissä edellisen kerran vuoden 2021 lopussa, jolloin sitä oli ollut 172 990 miljoonaa virus-rna-kopiota viikolla 49. Koronavirusesiintymien määrä oli myös tuolloin kasvanut nopeasti, koska lukema oli ollut 41 452 miljoonaa virus-rna-kopiota vielä viikolla 48.

”Koronaviruksen määrä jätevedessä on kasvanut samalla, kun covid-19-tapausten määrä on noussut”, Oulun Veden käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen toteaa.

Vahvistettujen koronatartuntatapausten määrä kasvoi joulukuun 2021 puoliväliin saakka, kunnes se laski joulukuun lopussa. Vahvistettujen tartuntatapausten määrä alkoi kasvaa vuodenvaihteesta alkaen, mutta kasvu on taittunut helmikuun alkuun mennessä.

Koronavirushavainnot Oulun jätevedessä ovat olleet koko maan liukuvan keskiarvon alapuolella. Koko maan jätevesien koronavirusmäärän liukuva keskiarvo oli 836 865 miljoonaa virus-rna-kopiota tammikuun lopussa, mikä on ollut myös huippulukema.

Koronaviruksen geeniperimää jätevedessä

Suurin osa Oulussa syntyvästä jätevedestä johdetaan Taskilassa sijaitsevaan Oulun Veden jätevedenpuhdistamoon. Jätevesi käsitellään monivaiheisella puhdistusprosessilla, minkä jälkeen puhdistettu jätevesi johdetaan mereen. Jätevedestä otetaan myös näytteitä tutkimuskäyttöä varten, jolloin siitä voidaan selvittää esimerkiksi koronapandemian kulkua. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos eli THL kartoittaa koronaviruksen esiintymistä jätevesissä, jolloin sen esiintymistä tutkitaan mittaamalla puhdistamattomasta jätevedestä koronaviruksen geeniperimää.

Koronaviruksen esiintymistä jätevedessä raportoidaan viikoittain Taskilan jätevedenpuhdistamon ja 12 muun suuren kaupungin puhdistamoilta. Lisäksi Rovaniemen puhdistamolta tilanne raportoidaan kahden viikon välein. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että jätevesiseurannan piirissä on noin 49 prosenttia Suomen väestöstä.

Oulun Vedellä on jätevesilaboratorio Hintan vesilaitoksella, missä tehdään jäteveden käyttötarkkailuanalyysit. Viranomaisvalvontaan kuuluvat jätevesinäytteet lähetetään kahden viikon välein ulkopuoliseen akkreditoituun laboratorioon.

Taskilan jätevedenpuhdistamo on mukana myös vuonna 2021 alkaneessa THL:n WastPan-tutkimuksessa. Sen tavoitteena on luoda ennakointijärjestelmä koronapandemiaa muistuttavien pandemioiden havaitsemiseksi, ennen kuin ne ovat levinneet laajalle.

Jätevedet paljastavat huumetilanteen

Jäteveteen päätyy erilaisia haitta-aineita, kemikaaleja ja myös huumeita. Ihmisten käyttämistä huumeista päätyy huumejäämiä jäteveteen. Siitä syystä jätevesitutkimuksella on mahdollista saada tietoa myös jätevesiverkon alueella tapahtuvasta huumeiden käytöstä.

Taskilan jätevedenpuhdistamo on myös mukana THL:n huumetutkimuksessa. Siinä on ilmennyt, että Oulussa on huumejäämien määrä jätevedessä kasvanut vuosien 2012–2020 välisenä keräysjaksona. Esiintymien huippu ajoittui maaliskuuhun 2020, minkä jälkeen esiintymiä on ollut vähemmän.

Jätevesitutkimuksessa on pystytty selvittämään myös se, millaisia huumeita on käytetty alueella. Oulussa on löydetty jätevedestä eniten amfetamiinin ja metyleenidioksiamfetamiinin eli mdma:n jäämiä. Oulun tilanne on erilainen kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, missä on havaittu myös kokaiinijäämien kasvaneen merkittävästi vuodesta 2013 alkaen.

Jätevesitutkimuksessa on selvitetty kaikkiaan 27 kaupungin huumetilannetta. Tämä tutkimus osoittaa myös sen, että noin kymmenen vuoden aikana Oulussa on jätevedestä löydetty huumejäämiä vähemmän kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, mutta pääkaupunkiseudulla on enemmän asukkaita kuin Oulussa. Kemissä on esiintynyt huumeita jätevedessä enemmän kuin Oulussa, vaikka Oulussa on suurempi asukasluku kuin Kemissä.