Kirjosta tukea neurokirjon lasten ja perheiden arkeen
Hintan, Hiukkavaaran, Kuukkelin, Metsokankaan ja Vaskikankaan päiväkodeissa pilotoidaan Terveyskylän Mielenterveystalo.fi -verkkopalvelua eli henkilökunta hyödyntää työssään omahoito-ohjelmien sisältöjä päiväkodin arjessa ja ohjaa tarvittaessa huoltajia ja perheitä tutustumaan niihin. Kuvituskuva: Mostphotos
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde kehittää neurokirjon piirteisten lasten palveluja osana valtakunnallista Kuntoutus neurokirjon lasten ja nuorten arjessa -projektia, eli Kirjo-projektia. Tavoitteena on sujuvoittaa perheiden arkea ja vahvistaa oikea-aikaista tukea lasten ja nuorten omissa kasvuympäristöissä. Viidessä Oulun päiväkodissa pilotoidaan Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun lapsiperheille suunnattuja omahoito-ohjelmia.
Neurokirjon piirteet koskettavat suurta määrää lapsia ja nuoria. Neurokirjon piirteitä ovat esimerkiksi keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet. Palvelujärjestelmässä on tunnistettu kehitettävää erityisesti tuen oikea-aikaisuudessa, palvelujen yhteensovittamisessa sekä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Kirjo-projektin tavoitteena on vahvistaa moniammatillista, riittävän varhaista tukea lapsen ja perheen arkeen sekä selkiyttää palvelukokonaisuuksia.
”Monella hyvinvointialueella ja monessa koulussa pohditaan samoja neurokirjon lapsiin ja nuoriin liittyviä kysymyksiä. Kirjo-projektissa haluamme rohkaista ammattilaisia yhteiskehittämiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että kasvatuksen ja koulutuksen välillä – ja myös eri alueiden kesken”, Kelassa työskentelevä Kirjo-projektin projektipäällikkö Riina-Maria Leskelä kertoo.
Kelan myöntämä kehittämisrahoitus mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulujen välisen yhteistyön kehittämisen vuosina 2025–2027.
”Hyviä tutkittuja interventioita ja hoitomalleja on jo olemassa, ja esimerkiksi Käypä hoito -suosituksista löytyy linjauksia siitä, millaista tuen ja hoidon tulisi olla. Alueet tarvitsevat kuitenkin tukea erityisesti suositusten käytännön toteuttamiseen lapsi- ja nuorilähtöisesti arjen kiireessä, jossa eri ammattilaiset ja palvelut tarkastelevat asioita helposti omista näkökulmistaan”, Leskelä jatkaa.
Yhteiset toimintamallit tärkeitä
Kehittämistyössä keskitytään muun muassa ammattilaisten yhteiseen oppimiseen, pitkäjänteisten toimintamallien rakentamiseen sekä Kelan kuntoutuspalvelujen roolin selkiyttämiseen osana lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista tukea. Mukana on sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia eri puolilta Suomea.
Kukin hyvinvointialue on voinut määritellä kehittämistyön painopisteet ja kohdentamisen eri ikäryhmiin alueellisten erityispiirteiden mukaan.
”Arjen työssä kohtaamme toiminnanohjauksen, keskittymisen ja käyttäytymisen haasteita, joissa ei aina tiedetä miten toimia. Yhteiset toimintamallit ja parempi yhteisymmärrys helpottavat sekä perheiden että ammattilaisten työtä”, alueellisen tuen palveluvastaava Ulla Netsäinen Oulun kaupungilta sanoo.
Omahoito-ohjelmia pilotoidaan viidessä päiväkodeissa
Hintan, Hiukkavaaran, Kuukkelin, Metsokankaan ja Vaskikankaan päiväkodeissa pilotoidaan Terveyskylän Mielenterveystalo.fi -verkkopalvelun lapsiperheille suunnattuja omahoito-ohjelmia. Ryhmien henkilökunta hyödyntää työssään omahoito-ohjelmien sisältöjä päiväkodin arjessa ja ohjaa tarvittaessa huoltajia ja perheitä tutustumaan niihin.
Kela myönsi maaliskuussa 2025 kehittämisrahoitusta kaikille hyvinvointialueille sekä Helsingin kaupungille neurokirjon lasten ja nuorten palvelujen sujuvoittamiseen. Rahoituksella mahdollistetaan kehittämistyö, jolle arjessa ei välttämättä muuten ole riittävästi ammattilaisten työaikaa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen saamalla rahoituksella on palkattu projektipäällikkö, jonka tehtävänä on esimerkiksi monialainen työskentely varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tavoitteiden edistämiseksi.