Aikidoa on harrastettu Oulussa jo vuosikymmeniä
Maria Ruotsalainen ja Sami Jylhä aikidoharjoituksessa, jossa Jylhä aggressorin roolissa eli ukena on tarttunut Ruotsalaista ranteesta. Ruotsalainen reagoi ”sisäänmenoksi” suomennetulla tekniikalla, jota aikidossa nimitetään iriminageksi. Kuvat: Seppo Partanen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Budolaji aikido sai Oulussa kipinää 30 vuotta sitten, kun japanilainen mestari vieraili kaupungissa aikidoleirillä ja veti samalla mukaan harrastajia muualta Euroopasta. Lajia voi opiskella aikidoseura Hokutokain kursseilla, jotka ovat juuri alkamassa.
Aikido on japanilainen kamppailulaji, joka keskittyy liikkeen ja voiman hallintaan, henkiseen tasapainoon ja väkivallattomaan itsepuolustukseen.
Oululainen aikido otti ensiaskeleitaan viime vuosituhannen lopulla. Aikidoseura Hokutokai perustettiin vuonna 1987. Seuran nimi on japania ja tarkoittaa tähtikuvio Otavaa. Perinteen arvostus saa usein harrastajien yhteisöt ottamaan japaninkielisen nimen.
Hokutokailla on tällä hetkellä toimintaa Oulussa, Raahessa ja Limingassa. Harjoituksia on lähes päivittäin aikuisille ja junioreille, ja leirejä järjestetään pari kertaa vuodessa.
Japanilaisen sensei Michio Hikitsuchin vierailu aikidoleirillä Oulussa vuonna 1995 sysäsi harrastuksen kasvuun. Mestarin tulo Ouluun kiinnosti harrastajia Euroopassa. Yksi leirille matkanneista oli Hikitsuchin oppilas, ranskalainen Gérard Blaize. Hänet on sen jälkeen usein nähty Oulussa leirien pääopettajana.
Kilpailu ei kuulu aikidoon
Aikido, vapaasti käännettynä ”harmonisen voiman tie”, syntyi ennen viime vuosisadan puoliväliä. Lajin kehitti Morihei Uesiba, shintolaisen Omoto-kuy-lahkon jäsen. Hän harjoitteli nuoren ikänsä perinteisiä budolajeja, hyödynsi kokemuksiaan ja loi taidon, jolla voi vaimentaa aggression vahingoittamatta hyökkääjää.
Aikidossa ei kilpailla. Harjoittelijan edistyminen ilmenee vyöarvoissa. Lajin aloittanut aikuinen saa ensimmäisessä vyökokeessa kuy-arvon. Ne muuttuvat harjoittelijan edetessä 6. kuysta arvoon 1. kuy. Mustan vyön kokeen jälkeen tulevat dan-arvot, jotka nousevat ensimmäisestä kymmenenteen daniin.
Aikido pitää sisällään henkisen kehityksen tavoitteen itsepuolustuksen osaamisen ohella. Hengellinen, shintolaisuuteen ja zeniin pohjautuva ulottuvuus näyttää vähenevän, kun lajin harrastus laajentuu uusille maantieteellisille ja kulttuurisille alueille. Shintosta on kuitenkin jäänne tervehtimisen käytännöissä ja arvostavassa asenteessa harjoituksen opettajaa, harjoitusvälineitä sekä harjoituspaikkaa eli dojoa kohtaan.
”Harjoituskavereiden huomioiminen, arvostus ja tukeminen kuuluvat aikidoon. Kehityksen myötä vuorovaikutuksen osaaminen näkyy ihmissuhteissa myös dojon ulkopuolella”, sanoo aikidon harjoituksia vuosikymmeniä Oulussa ohjannut Veijo Hiltula.
”Minusta ihmisellä pitäisi olla käytössään asioita, jotka auttavat häntä keskittymään niin hyvin, että kaikki muu unohtuu. Sellaisen mielentilan voi saavuttaa vaikka syvähengityksellä”, Hiltula sanoo.
Oulussa toimii aikidoseura Hokutokai, jonka alkeiskurssit ovat nyt alkamassa.
Hiltula harjoittelee suomalaisen Jukka Helmisen ohjauksessa. Helminen käyttää opetuksessaan paljon aikidon asetekniikoita. Puuaseet – noin 130 senttiä pitkä keppi ja bokken eli toista metriä pitkä puumiekka – harjaannuttavat kohtaamaan aseistautuneen hyökkääjän. Asetekniikka auttaa sisäistämään aikidon tekniikoiden liikeradat ja liikehtelyn.
”Lajin luonteeseen ja fyysiseen osaan tutustuu vasta harjoituksessa”, sanoo Hokutokai-aikidoseuran kokenut ohjaaja Sami Jylhä.
Jylhä harjoittelee Ouluun vuonna 1995 ensimmäisen kerran tulleen ranskalaisen sensei Gerard Blaizen ohjauksessa. Jylhä on käynyt Blaizen leiriohjelman mukaisilla matkoilla Ranskassa ja Espanjassa. Yhtenä harjoittelun huippuhetkenä Jylhä mainitsee osallistumisensa Blaizen aikidonäytökseen Pariisin Bercyssä 2019.
Oulussa Aikidon harjoittelun alkuun pääsee Hokutokain peruskursseilla. Syksyn kurssi alkaa Äimäkujan kamppailusalissa tiistaina 9. syyskuuta kello 18.30. Junioreiden kurssi alkaa sunnuntaina 14. syyskuuta kello 17.