Norssilaiset muuntuivat omatekoisessa musikaalissa harakkaperheeksi, pääskysiksi, räppäreiksi ja sambatanssijoiksi
Kreetta, Tuukka, Patrik, Lauri, Kerttu, Lilja, Silva, Alina ja Aada tykkäsivät tehdä musikaalia kavereiden kanssa. Tuloksista ovat mielissään myös luokanopettajat Päivi Mäntylä ja Auli Siitonen. Kuva: Sirpa Tarkkinen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Kuningastukaani eksyi kulttuuripääkaupunki Ouluun, koska ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa kaikenlaisia outoja ilmiöitä. Näin pääsi käymään Oulun Normaalikoulun Linnanmaan alakoulun Höyhentakkisakki-lastenmusikaalissa.
Oulun normaalikoulussa on jo useiden vuosien ajan toteutettu kirjallisuuslähtöisiä yhteistyöprojekteja Oulun yliopiston luokanopettaja- ja musiikkikasvatuksen koulutusten kanssa.
Toukokuussa toteutetun Höyhentakkisakki-musikaalin osallistujamäärää voi hyvällä syyllä kuvailla massiiviseksi. Puolituntisessa musikaalissa nähtiin ja kuultiin yli 100 lasta sekä monia muita osallisia Norssin kouluyhteisöstä, kuten opettajia, ohjaajia ja opettajaopiskelijoita. Näin ollen tekijöiden määrä nousi noin150:een.
Leena ja Aapo Ravantin runokirjaan perustuvan esityksen toteutukseen osallistui kolmas- ja kuudesluokkalaisia. Rooleja musikaalissa nähtiin monenmoisia: suomen- ja ruotsinkieliset sekä englanninkieliset juontajat, harakkaperhe, viheltäjiä, tanssivia kurkia, västäräkkejä, kuningastukaaneja ja pääskyjä sekä räppäreitä ja sambatanssijoita.
”Koululaiset yhdessä opiskelijoiden kanssa muodostivat orkesterin tähän musikaaliin, ja mukana oli koulusoittimien lisäksi soolosoittajia pianossa, viulussa, sellossa ja bassossa”, kertoo luokanopettaja Päivi Mäntylä.
Musikaalissa jokainen on tärkeä
Moni oli esiintymässä ensimmäistä kertaa. Koululaisesiintyjät itse ovat suurimmaksi osaksi sitä mieltä, että parasta oli musiikki ja yhteinen tekeminen kavereiden kanssa.
”Sekä esiintyminen, minulla on kokemusta päivänavauksista, ja syksyllä menen näytelmäkerhoon. Ja ruotsin puhuminen”, lisää Patrik.
Höyhentakkisakki-musikaalin esitysten toteuttamiseen osallistui kaikkiaan noin 150 ihmistä.
Aadaa miellytti erityisesti se, että kaikki yrittivät täysillä eikä ollut vapaamatkustajia.
”Puhuimmekin oppilaiden kanssa siitä, että musikaalin tekeminen on kuin palapeli ja jokaista palaa tarvitaan”, täydentää luokanopettaja Aila Hartikainen.
”Lasten kanssa tekeminen on muutenkin erittäin antoisaa myös opettajille, ehkä siksi, että se antaa mahdollisuuden palata omaan lapsuuteen, siihen tunteeseen, kun innostuu ja syttyy ja oppii uusia asioita.”
Huoltajat mukaan
Oulun normaalikoulu, joka myös Norssina tunnetaan, on Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan harjoittelukoulu sekä Linnanmaan yliopistoalueella että Koskelassa. Oppilaiden lukumäärällä mitattuna Norssi on Suomen suurin harjoittelukoulu.
Norssi on myös Unesco-koulu. Siksi kulttuurikasvatus, kuten vuosittaiset kirjallisuuslähtöiset yhteistyöprojektit luokanopettaja- ja musiikkikasvatuksen opiskelijoiden kanssa, kuuluvat koulun arkeen.
Hartikainen kuvailee, että musikaalin tekemiseen liittyy ajatus lapsen paikasta, joka on koulu. Siksi musikaaliin haluttiin mukaan ne tekijät, jotka ovat mukana koululaisen arjessa: opettajat, opetusharjoittelijat, ohjaajat sekä lapsen lähipiiri.
”Meidän onnemme on se, että me saimme tähän mukaan myös huoltajia”, Hartikainen lisää.
Kulttuuriprojektit kuuluvat arkeen
Musikaaliin valmistauduttiin eri oppiaineiden tunneilla, kuten ympäristöopissa, jossa tutustuttiin eri lintulajeihin ja niiden reitteihin Ouluun asti. Lisäksi tutustuttiin teatterin sekä runojen, riimien ja räppien maailmaan.
”Kuvataidetunneilla oppilaat pääsivät Aapo Ravantin hengessä tutustumaan kuvittajan työhön sekä lintukuvituksiin. Käsityön erityistekniikoiden tunnilla oppilaat tekivät pesäpuun”, Hartikainen kertoo.
Lauri näyttää västäräkkien valloittaman pesäpöntön kylttiä, joka luonnollisesti on syntynyt käsityönä. Kuva: Sirpa Tarkkinen
Musikaali liittyy koulun juhlaperinteisiin ja se palveli tänä vuonna koulun kevätjuhlana. Oulun normaalikoulun Koskelan yksikössä työskentelevä opettaja Helena Nissilä kertoo, että oopperaakin on aiemmin tehty.
Johtava rehtori Sari Ahola lisää, että Normaalikoulun eri yksiköissä tehdään muutenkin valtavat määrät erilaisia kulttuuriprojekteja.
”Kolmen vuoden välein on tehty jonkin kirjan pohjalta musikaali musiikinkasvatus- ja opettajaopiskelijoiden kanssa”, muistelee luokanopettaja Auli Siitonen.
Alkuperäisteoksen tekijät yleisönä
Musikaalin nimikkolaulun sävelsi, sovitti ja sanoitti Anne-Mari Kanniainen, Keke Lammassaari toteutti äänisuunnittelun ja miksauksen. Musikaalin käsikirjoittivat ja ohjasivat Hartikainen ja Siitonen.
Musiikillisesta ohjauksesta vastasivat musiikkikasvatuksen yliopisto-opettaja Marja Ervasti, musiikin lehtori Mervi Sirén ja luokanlehtori Päivi Mäntylä.
Tanssiosuuksista sekä koreografioista huolehtivat tanssinopettaja Nelli Salmela sekä koulunkäynninohjaaja Mari Saanio.
Kolme esitystä nähtiin toukokuun alussa Saalastinsalissa Linnanmaalla. Musikaaliyleisönä oli alueen esikouluryhmiä, Oulun normaalikoulun oppilaat ja henkilökunta sekä kutsuvieraita kuten oppilaiden kotiväki. Lisäksi Leena ja Aapo Ravantti teoksen alkuperäistekijöinä kunnioittivat esitystä läsnäolollaan.